Partsipuutarhuri

Nukkekoti

2011-11-02T21:47:00.000+02:00

Pitkästä aikaa hei vaan kaikille!
Koulu on vienyt aivan mennessään ja siksi on ollut vähäistä tämä blogimaailmassa elo.

Viime viikolla meillä oli koulusta etäviikko ja sain käynnistettyä lopultakin vanhan projektini: kunnostan kirpparilta aikoinaan ostamaani 1950-luvulla rakennettua nukkekotia ja tuunailen siihen kalusteita.

Kuvan hyllykön olen aikoinaan ostanut Lidlistä. Se oli puunvärinen ja siinä oli ovet, jotka poistin. Hion kaapin ja maalasin ja laitoin ovien tilalle verhon. Minimaailmasta tilasin astiaston ja hyllyyn tulevat ruokaliinat ja muut tekstiilit olen tehnyt samasta kankaasta kuin tuon verhonkin: vanhasta kauluspaidastani!

Tästä pömpelistä tulee kirja- ja lehtihylly nukkekodin pikkusalonkiin. Tämänkin olen aikoinani Lidlistä hankkinut. "Kultaus" on vielä hieman kesken. Yritän tehdä tarkoituksella kamoista hieman käytetyn näköisiä: nukkeperhe on nääs perinyt wanhaa talonpoikaiskalustoa omilta suvuiltaan, joten eiväthän ne voi mitenkään olla kuin suoraan puusepän verstaalta!

Itse nukkekodista minulla ei ole vielä kuvia - laitan niitäkin, kunhan saan aikaiseksi.

Joskus oli elämä

2011-10-06T15:34:00.000+03:00

Sain etätehtävän, joka vaati hieman maastohommia. Eilen tartuin kauniin sään kunniaksi toimeen ja lähdin maaseudulle tehtävääni toteuttamaan. Löysin tämän talon.

Autiotaloista minua ei pidä pois mikään. Elin suuren osan lapsuuttani pienessä puutalokaupungissa, jossa hylättyjä taloja riitti ja suurin sunnuntaihuvi olikin kierrellä kaverin kanssa kylillä ja käydä tyhjillään seisovissa rakennuksissa katselemassa paikkoja.

Joskus oli joulu.

Yhä ylös yrittää.

Joskus oli työt ja talon askareet.

Joskus oli emäntä ...

... ja pitkät heinäpoudat.

Hiljaista on blogissa pitänyt, mutta koulu on nielaissut täysin mukaansa. En parempaa olisi tähän saumaan voinut saada, kuin tämän opintovapaan! Reilu kuukausi on takana ja aika on mennyt hurjaa vauhtia. Jossain vaiheessa meno kuitenkin hidastuu ja palaan jälleen blogin varsinaiseen aiheeseen. Pian nimittäin kasvatellaan joulusipuleita!

Kurpitsaa!

2011-09-04T17:02:00.001+03:00

Tällaisia möllyköitä kävin eilen palstalta poimimassa! Tämän kurpitsan siemenet tilasin Isoäidiltä keväällä. Huomenna teen siitä sosekeittoa ja odotan suurenmoista makuelämystä!

Puoli muovikassillista porkkanoita toin kotiin myös. Hienoja porkkanoita ovatkin ja niitä on omiin tarpeisiin jopa aivan liikaa.

Koulu alkoi viime viikolla ja olen ollut aika naatti kaikesta uudesta ja ennen kaikkea ulkoilun määrästä. Opinnot ovat alkaneet metsäekologialla, joten metsässä ja yleensä ulkona on oltu joka päivä, viime viikolla mm. melomassa! :-)

Chiliä ja tomaattia

2011-08-28T14:16:00.000+03:00

Sadonkorjuuaika on käsillä. Tomaatit kypsyvät kovaa kyytiä. Tämä on siis avomaantomaatti Tamina, joka on todellakin lupauksensa lunastanut. Satoisa ja viihtyy melkoisen vähäisellä hoidolla parvekkeella. Ansarijauhiaiset ovat olleet riesana, mutta eivät ole kuitenkaan kasveja tuhonneet ja ovat pysyneet aisoissa kun olen harventanut kasvustoa ja suihkutellut lehtien alapintoja Tolulla.

Chili "Jamaican bell". Hauskan mallinen. Nämä eivät ole vielä punehtuneet, mutta uskon, että ehtivät, sillä parvekkeellani on aika suotuisat olosuhteet aina lokakuun puolille paikkeille.

Myös jalapenot ovat viihtyneet hyvin. Niitä tulee niin iso sato, etten tiedä mihin kaiken saamme mahtumaan.

Ensi keväänä haluan kokeilla lisää erilaisia runkotomaattilajikkeita. Vaikka parvekeviljelijöille suositellaan lähestulkoon aina vain erilaisia ruukku- ja pensastomaattilajikkeita, vievät pystykasvuiset runkotomaatit kuitenkin kaikein vähiten tilaa, koska kasvavat ylöspäin, eivätkä ole kovin leveitä ja hyödyntävät siis seinätilan hyvin. Lisäksi samaan astiaan runkotomaatin juurelle voi istuttaa yrttejä ja kukkia.

Runkotomaateista täytyy tosin poistaa varkaat kasvukauden aikana, jotta eivät imisi kasvuvoimaa emotaimelta, mutta minusta vaiva on ollut todella pieni. Samalla kun olen kastellut, olen nyppinyt varkaat pois, eikä tähän ole aikaa kulunut kuin puoli minuuttia.

Lepohetki

2011-08-21T14:22:00.001+03:00

Härregyyd, että on tullut lomailtua. Viikon olen ollut kuin tämä kuvan kreetalainen kissa appelsiinikorien välissä. Töistä tultua vain maannut ja levännyt eri paikoissa ja purkanut matkalaukkuja

Loma auringossa ja Välimeren tyrskyissä teki hyvää, mutta nyt on aika ryhtyä toimeen ja kääntää uusi lehti elämässä: viikon päästä alkaa opintovapaa ja kaikenlaista tehtävää on yllin kyllin.

Murha keskipäivällä!

2011-07-21T18:33:00.000+03:00

Tänään keskellä kirkasta päivää surmasi toistaiseksi tuntematon hämähäkki päivänkakkaran keskellä toistaiseksi tunnistamattoman kärpäsen. Pelokkaat silminnäkijät vaikenevat! Toinen meni kauhusta kankeaksi ja toinen pyörtyi, eikä heitä tästä johtuen ole vielä voitu kuulla. Syyllinen postui ripeästi surmapaikalta uhria perässään raahaten. Tutkimukset jatkuvat.

Huhuu, Miuku! :-)

2011-07-16T17:32:00.002+03:00

Voitit liput messuille, joten laitahan viestiä tulemaan osoitteeseen partsipuutarhuri@yahoo.com.

Nyt lähden kalaan. Virvelöimään. En tosiaankaan ymmärrä kalastuksesta yhtään mitään, joten saattaa olla mielenkiintoinen sekoiluretki luvassa. :-)

Ja voittaja on MIUKU!

2011-07-14T11:38:00.000+03:00

Kiitos oikein paljon arvontaan osallistuneille!:-)
Voittajaksi arpoutui perinteisellä lipputekniikalla Miuku! Onnea ja tervemenoa Kokkolaan! Ja vielä kerran kiitos kaikille osallistuneille ja uusille ja vanhoille blogini lukijoille!

Laitatko, Miuku, yhteystietosi osoitteeseen partsipuutarhuri@yahoo.com, niin pääsen postittamaan sinulle palkintosi! :-)

Yllätyskukinto

2011-07-11T18:16:00.001+03:00

Syötävien kasvien kukintoja melkein säikähtää, niitä kun tavallinen tallaaja tulee vain harvoin nähneeksi. Hetken äsken mietin, jotta mikä ihme se tomaattipuskan alta pilkistää. Ja sehän oli kevään puutarhamessuilta ostamani lippia, joka oli innostunut kukkimaan. Kuva on sumea kuin mikä, mutta luonnossa äkkiä silmäkulmasta vilkaistuna nousee assosiaatio valkoapilankukasta, tosin paljon pienemmästä sellaisesta.

Soilikki jaksaa kukkia aina vaan. Aluksi se oli aivan sisäkukkana, mutta alkoi jostain syystä nuutumaan, joten nostin sen parvekkeelle puolivarjoon istutuslaatikon reunalta roikkumaan. Ja heti piristyi! En tiedä, mitä tälle ryteikölle pitäisi tehdä. Hienoahan se on, että kasvillisuus on lievästi sanottuna runsasta, mutta kun kohta ei liikkumaan mahdu.

Kuvassa ei näy mintunraato, jota en ole saanut aikaiseksi siirtää roskikseen. Mutta niin kävi, etten minä saa näköjään ostominttuakaan elämään. En saa sitä kasvatettua siemenestä, enkä pidettyä hengissä valmiina ostettuakaan, joten nyt se on lopultakin uskottava, että minä ja minttu emme sovi samalle parvekkeelle.

Olin tänään aamulla lääkärissä kuulemassa, että rankani rappeuma sen kuin etenee, eikä muuta ole oikeastaan tehtävissä kuin uudet leikkaukset, mutta varsinaiseen vaivaa nekään eivät auta. Kun toivuin edellisestä leikkauksesta muutama vuosi sitten, oli parvekkeella suuri osa toipumisessa. Kun en päässyt liikkeelle kuin keppien kanssa, pääsin sentään parvekkeelle kesää ihastelemaan. Ja kasvien hoitaminen vei mielenkiinnon muusta huonosta olosta. Lisäksi parvekeistutuksia on helpompi hoitaa vaivaisenakin, kun istutusastiat saa soviteltua sopivalle korkeudelle.

Ts. näistä tämän aamuisista lähtökohdista ajateltuna taidan olla parvekepuutarhuri lopun elämäni.

Kuvia palstalta

2011-07-10T16:33:00.001+03:00

Vaikka sanoin, ettei tuoreita kuvia palstalta nyt ole, niin onpahan tavallaan kuitenkin.
Kun eilen fillaroin takaisin kotiin ja pysähdyin mäen alle taluttamaan pyörääni, tajusin, että toinen jalkani vuosi kuin seula. Siis veri valui norona pitkin koipea ihmeellisistä rei`istä! Hyvä etten yksykskakkoseen soittanut kun jalka näytti kuin haulikolla ammutulta. 8-)

Kotona sitten tajusin, että näiden täytyy olla mäkäräisten tekosia, niitä kun on ollut tänä vuonna runsaasti. En ole itse kuitenkaan tehnyt näiden kanssa aiemmin tuttavuutta, eikä niitä viime vuonna palstallakaan ollut. Outoja elukanjälkiä kyllä sinänsä, että vieläkin saattavat alkaa vuotamaan aivan yks kaks, eli ovat purreet ihan kunnon kuopan - ja vielä huomaamattani, sillä keskityin vain hyttysten huiskintaan.

Mysteeriyrtti ja elämänlanka

2011-07-10T14:31:00.000+03:00

Yrtti, joka minulle portulakkana myytiin, avasi kukkansa. Ja vasta niiden perusteella olin varma, että jonkin sortin meiramihan se on. Kukat ovat ihanat: kuin pienen pientä pitsiä.

Elämänlanka jatkaa matkaansa ja on jo lupaavasti kiertymässä pajukynttelikön ympärille. Toivottavasi tekee oikein runsaan kukkakattokruunun loppukesään mennessä, sillä ...

... kukkimaanhan tämä lopulta alkoi ja kukat ovat todella näyttävän punaiset. Kyseessä on keisarinelämänlanka, jonka siemenet tilastin Isoäidin kasveilta.

Palstalta ei ole edelleenkään tuoreita kuvia, mutta satoa sieltä jo saa! Pienet ruukkuporkkanat ovat kasvaneet jo syöntikokoonsa ja salaattisipuliakin saa jo mielin määrin. Olin eilen palstalla ahkeroimassa yömyöhään saakka, sillä rikkaruohot ovat nyt todella vakavin aikein palstaa valloittamassa.

PS. osallistu arvontaan, ks. edellinen postaukseni!

Arvonta käyntiin:voita liput Kokkolan asuntomessuille!

2011-07-06T10:48:00.001+03:00

Kuva: Lemminkäinen/materiaalipankki

Lemminkäinen lähestyi minua ystävällisissä merkeissä ja vinkkasi tulevista Kokkolan asuntomessuista. Lemminkäisen messukohde on As Oy Albatrossi - siis kerrostaloyhtiö - johon on yhteistyössä Paola Suhosen ja Sikke Sumarin kanssa toteutettu kaksi asuntoa ja puutarhaparveke. Siis huomatkaa vivahteet: puutarhaparveke, ei parvekepuutarha! :-)

Sain lähetyksen ohessa kirjasen "10 ideaa", jotka löytyvät myös netistä:

Siken ideat (parvekepuutarha) ja Paolan ideat (sisustusideoita luonnon- ja kierrätysmateriaaleista). Linkeistä löytyvät myös videot, joissa messukohteita esitellään tarkemmin.

Kuva: Lemminkäinen/materiaalipankki

Laitan jakoon yhden Siken idean: "kasvata juuttisäkissä (tai laatikossa tai ruukussa, toim. huom) lipstikkaa. Saat syksyllä maailman parhaan mausteen, kun kuivatat lehdet ja hierot ne suolan kanssa mausteeksi."

Enpä ole tullut ajatelleeksikaan, että yrtit voisi tosiaankin veivata suolan kanssa valmiiksi mausteseokseksi. Olen itse tähän asti vain kuivatellut lehtiä, tai käyttänyt niitä tuoreeltaan. Tuossa ideassa mainittu lipstikka on kyllä erinomainen mauste. Korvaa keitoissa lihaliemikuution ja suolattuna varsinkin.

Mahtaakohan Lemminkäisen toteutus enteillä suuntaa, jossa hyvän elämän unelma voi toteutua kerrostalossakin? Ja oivallusta, että pienemmässä mittakaavassa voi omalla parvekkeellaan toteuttaa samoja asioita kuin perusrivarin peruspihallakin? Jos omaa parvekettani ajattelen, niin mitäpä minulta puuttuisi? Parvekkeella kasvaa niin hyöty -kuin koristekasvejakin, siellä on loikoilupaikka ja vielä tilaa lapsenkin leikkeihin ainakin pienen hiekkalaatikon verran. Kokoontaitettavan ja helposti muokattavien ja siirreltävien kalusteiden ja istutussysteemeiden ansioista sieltä on järjestynyt jopa nukkumapaikka helleöiksi!

Näissä mietteissä siis arvonta lopultakin käyntiin! Ja säännöt samat vanhat: jätä kommenttikenttään komentti nimimerkillä (tarkemmat tiedot kyselen voittajalta sitten myöhemmin). Palkintona on kaksi lippua Kokkolan asuntomessuille, arvo n. 38 euroa. Messut ovat avoinna 15.7 - 14.8.2011, joten arvonta päättyy 13.7.2011, jonka jälkeen laitan liput välittömästi postiin. Eli hyvässä lykyssä voittaja ehtii aivan messujen avajaistunnelmiin.

Hyvää arpaonnea kaikille! :-)

In the jungle

2011-07-02T13:22:00.001+03:00

Tältä näyttää parvekkeen toinen pääty nyt. Aamulla oli pakko ryhtyä hommiin ja perata pusikkoa, sillä laatikoiden kastelu oli jo vaikeaa.

Kuvassa etualalla oikealla on elämänlanka, jonka sidoin kasvamaan kohti katosta roikkuvaa paju/metallikynttelikköä. Elämänlangassa ei vielä näy montaakaan kukkanuppua. Tähän pitäisi tulla syvänpunaiset kukat ja on varmasti komea näky, jos vain äityy kukkimaan.

Ja tässä parvekkeen toista päätyä ja kelloköynnöksen latvuksia. En ehtinyt laittaa kelloköynnökselle bambukeppejä kummempia tukisysteemejä, mutta hyvin tuo näyttää kasvavan rapattua seinääkin vasten. Kelloköynnöksen vieressä on aiemmin postaamani kärhö, joka sekin hipoo jo taivaita.

Design by Oy Luonto Ab

2011-07-01T15:41:00.003+03:00

Luonto on paras muotoilija. Kaikki klisheet luonnon tarkoituksemukaisuudesta ja järjestyksestä pitävät paikkansa. Kaikkea on tarpeeksi ja mitään ei ole liikaa. Kaikella on paikkansa ja kaikki on oikealla paikallaan. Kuten kallio ja meri.

Tai halkeama kalliossa.

Tai kotilon kuori. Rytmiikkaa ja symmetriaa ilman suunnittelupöytiä ja brainstromeja, palavereja ja tulosvastuita.

Tai tanssiva rukolankukka ...

Tämän syvämietteisen postauksen tarkoituksen moni varmaankin arvaa: tämän viikon jälkeen meikäläisellä alkaa se oikea, pitkä kesäloma! :-)

Real Jardin Botanico, kierros kasvihuoneessa

2011-06-30T13:30:00.000+03:00

Kuten joka paikassa, täälläkin kasvihuoneissa viihtyvät kaikkein eksoottisimmat ja ehkäpä myös mielenkiintoisimmat eläjät - paitsi tällainen pohjoismaalainen kylmäverinen turisti, jolle ulkoilman päivälämpötila ja kasvihuoneiden kosteus alkoi käymään liiankin pian voimille. Siksi oli tyydyttävä vain kevyesti silmäilemään tarjontaa, kun fysiikka ei enää lähempiin tarkasteluihin taipunut.

Orkideoita ja kämmeköitä oli runsaasti. Itse en näistä juuri mitään tiedä, joten tarkempaa esittelyä ei nyt ole saatavilla.

Tätäkään näyttävää ilmestystä on tunnista ja kasvin nimikylttikin jäi minulta havaitsematta.

Egyptiaiheeseen palatakseni - tämä on papyrus. Kokonaan en saanut kuvaan mahtumaan, mutta kaikkihan tietävät, että todella korkea kaislahan se on, ja päässä tuollainen luuta. Todella kaunis ja näyttävä kasvi, mutta turha haaveilla näillä leveysasteilla omaan mökkirantaansa. ;-)

Ja tässä kasvihuoneiden ehdoton kaunotar Hibiscus schizopetalus l. sulkahibiskus eli kuten lajinimikin kertoo, kukinnon terälehdet ovat jakautuneet. Aivan valtavan kaunis kasvi, joka kasvoi kasvihuoneessa suurena puuna. Tämän haluaisin kovasti kotiinin huonekasviksi. Jos pistokkaita on jossain tarjolla, niin täällä olisi onnellinen ottaja maksua vastaan ja kulut toki korvaten!

Sympaattisen näköisiä kaktuksia oli paljon ja useat kukkivat sitruunankeltaisin kukinnoin.

On siinä möllyköillä kokoa.

Real Jardin Botanico, jatkoa.

2011-06-30T12:41:00.000+03:00

Sinisarja on ihana kasvi. Meillähän tuo ei ainakaan minun tietojeni mukaan viihdy kuin ruukussa.

Puutarhassa oli tietysti myös hyötykasvialue. Kuvassa on meillä tuntemattomampi ruotiartisokka l. villiartisokka l. kardoni. Googletin hieman ja löysin mainintoja, että ruotiartisokka kasvaa nopeammin ja helpommin kuin latva-artisokka ja on ollut erittäin suosittu keskiaikaisessa keittiössä. Kasvista käytetään lehtiruodit esim. höyrytettynä tai wokattuna ja kysymyksessä on monivuotinen kasvi, kun taas latva-artisokkaa viljellään yksivuotisena.

Kukintohan on kuin ohdakkeella ja sukulaiskasvejahan nuo näyttävät olevankin!

Tätä näkymää ihmettelin pitkään. Ja niin palstaviljelijä kuin olenkin, niin sen verran sivistymätön, etten tunnistanut näitä purjon kukinnoiksi! Mahtavia palloja!

Tässä jo aiemmin mainittu latva-artisokka. Herkullisen näköinen.

Acanthus mollis l. kreikanakantti, vaikka kotoisin Italiasta. Exotic Garden myy tämän siemeniä ja mainitsee kasvin harvinaiseksi. Kuva ei nyt tee ollenkaan oikeutta tälle mielestäni erikoiselle ja kauniille kukkijalle, joka mielestäni sopisi ihan mihin vaan ja minkä tahansa kukkien seuraan.

Jatkuu ....

Vihreä Madrid, osa 3: Real Jardin Botanico de Madrid

2011-06-30T12:10:00.000+03:00

Kiinnostavin nähtävyys omasta mielestäni oli tietysti Madridin kasvitieteellinen puutarha, Real Jardin Botanico de Madrid. Nähtävää puutarhassa oli niin paljon, ettei yksi iltapäivä riittänyt kaiken mahdollisen ihasteluun ja kauempaa ei kuitenkaan jaksanut seikkailla, sillä päivä oli todella kuuma.

Puutarha sijaitsee aivan taidemuseokolmikon vieressä, joten taiteesta ja puutarhasta voi nauttia vaikka saman iltapäivän aikana.

Tässä granaattiomenapuun kukkanuppuja.

Daaliaplantaasi. Tässä vain pieni nurkkaus alueesta, jossa riitti daalioiden ystäville ihasteltavaa.

Daalia "Downham Royal".

"Golden Scepter".

Joidenkin kasvien kukinta oli tietysti jo ohitse. Esim. iiriksiä ei ollut juurikaan kukassa ja osa ruusuistakin joko odotteli vuoroaan, tai oli jo karistellut lehtensä. Tämän hienon portin muodostaa Rosa Banksiae.

Tämä istutus viehätti minua kovasti, etenkin se, miten hienosti heinät tulevat esille ruostekukkien luodessa heinätuppaalle hienot kehykset.

Ruostekukka, l. Crocosmia "Lusifer". On se hieno. Ensi keväänä haluan tätä ehdottomasti parvekkeelle.

Jatkuu ....

Vihreä Madrid, osa 2

2011-06-29T13:06:00.002+03:00

Aivan kaupungin ytimessä on suuri puisto, Parque del Oeste, joka yhdistyy muihin puistoalueisiin ja yhdessä nämä muodostavat aivan valtavan keitaan, joka jatkuu aivan Madridin lähiöihin saakka. Aivan lähellä Kuninkaanlinnaa sijaitsee eräs mielenkiintoinen nähtävyys: muinaisegyptiläinen Templo De Debod, Debodin temppeli, jonka Espanjan valtio sai kiitoslahjana Egyptiltä v:nna 1968. Tuolloin Assuanin padon rakennustyöt uhkasivat Egyptin kulttuurihistoriallisesti tärkeitä kohteita, ja kansainvälinen apu oli tarpeen mm. rakennusten siirtämiseksi pois veden alta.

Espanja tarjosi apuaan mm. Abu Simbelin temppelin siirtämiseen ja kiitokseksi tästä saapui Templo De Debod Espanjaan, ja sen sijoituspaikaksi valittiin Madrid.

Temppelin etupuolella on muutamia kiviportteja ja varsinainen temppelirakennus näkyy taustalla. Temppeli on omistettu Isikselle ja Amonille. Seinillä on hieroglyfeja, jotka kertovat uhrausmenoista Isikselle ja Amonille. Ja egyptiläisten taitavaa kädenjälkeä kivitöiden suhteen ei voi kuin suu auki hämmästellä.

Kiinnostuneille tiedoksi, että temppelin lisäksi Parque del Oestessa on muutakin hupaa: puiston toiselta laidalta kulkee Teleférico, eli köysirata, Casa de Campolle, joka on n. kahden hehtaarin suuruinen paikallisten suosima virkistysalue. Casa de Campolta löytyy uimapaikkoja, ravintoloita, eläintarha ja mitä nyt kuvitella saattaa.

Vihreä Madrid

2011-06-28T23:19:00.000+03:00

Viime viikko vierähti siis Madridissa. Madrid sijaitsee Kastilian ylängöllä, jossa ilmasto on hyvin kuumaa ja kuivaa. Siksi olin yllättynyt siitä miten vehreä kaupunki vuorten välistä paljastui.

Madrid on ehdottomasti puistojen kaupunki. Aivan keskustassa avautuu joka suuntaan reheviä puistoja ja viheralueita, joissa kasvien ystävälle riittää tutkimista vaikka loppuelämäksi. Puistot ovat turvallisia kulkea aina myöhäiseen yöhön saakka, sillä puistoissa paikallisetkin viettävät aikaansa perheidensä kanssa, paeten kai tukalia keskustahuoneistojaan (päivälämpötila saattaa nousta jopa +40 asteeseen ...). Puistoissa on huolella hoidettuja istutuksia vesiaiheita unohtamatta. Ja tietysti paljon muita virikkeitä: lasten leikkipaikkoja, levähdyspenkkejä, kahviloita ym.

Tämä puu oli kukassa aivan parhaimmillaan. Tunnistaako joku? Kukka muistuttaa hibiscusta.

Kaupungissa pääsee liikkumaan puistoen suojassa miltei mihin tahansa, mikäli tukalaa ilmastoa haluaa vältellä. Tämä puisto johdattaa Madridin huippunähtävyyksien, eli museokolmikko Reina Sofian, Pradon ja Thyssen-Bornemiszan äärelle.

Istutuksia ja astelemia jaksoi ihastella loputtomiin. Nämä kukkaputoukset metallivatitorneissaan olivat upea näky ...

... ja upeita olivat myös luonnon omat sommitelmat teiden ja katujen varsilla, tyhjillä tonteilla ja pientareilla. Tässä silkkiunikko-laventelimeri.

Jatkuu ...

Kärhö kukkii!

2011-06-27T22:39:00.001+03:00

Kärhöni oli järjestänyt mukavan yllätyksen reissulta paluun kunniaksi! Tämä on siis tänä keväänä ostamani jalokärhö "Piilu", joka on parvekkeen nurkassa suuressa ruukussa. Kukat ovat suuria, kämmenen kokoisia ja niitä on nuppujen määrästä päätellen tulossa runsaasti.

Tämä kuva on otettu partsiltani pari viikkoa sitten. Kaikki on kasvanut siinä ajassa huimasti. Tuo taustalla roikkuva petunia-amppeli on varsinainen mieliharmini. Onhan se pirteän punainen, mutta en löydä sille mistään sopivaa paikkaa ja niinpä se seilaa siellä sun täällä. Todennäköisesti otan ja kannan sen palstalle samaan penkkiin valkoisten samettikukkien kanssa, ellen muuta keksi.

Toisella seinustalla (joka ei tietystikään näy kuvassa), ovat kärhö ja kelloköynnös omissa ruukuissaan, sekä sinkkiämpäri, jossa kasvaa tuoksuliljoja. Pitää ottaa näistäkin kuva, kunhan vain ehdin.

Myöhästyneet juhannusterveiset Madridista!

2011-06-27T15:23:00.000+03:00

Kiitos kaikille kommenteista edellisen postaukseni yhteydessä!

Hieman muuta ajateltavaa sain, kun pääsin mukaan siipeilemään miehen työmatkalle Madridiin. Kuvan muhkeat kaktukset asuvat Madridin kasvitieteellisessä puutarhassa. Siitä enemmän, jahka saan purettua kaikki muistikortin kuvat!

Takaisin blogimaailmaan

2011-06-19T00:02:00.000+03:00

Kävipä niin, että jouduimme - tai kotimme joutui - murtovarkaiden uhriksi.
Perinteinen kuvio: keskellä kaunista kesäiltapäivää, kun olimme töissä ja kun muut talon ihmiset olivat kuka missäkin omissa puuhissaan. Sorkkaraudalla karmit irti ja sisään ja kaikki oli käynyt nopeasti.

Kun palasimme töistä ja hakemasta pienintä päiväkodista, oli kotiovellamme vastassa puoli taloa ja huoltomiehet, jotka olivat jo soittaneet poliisit ja kertoivat mitä oli tapahtunut. Naapurimme oli jossain vaiheessa huomannut, että meillä on ovet ulos asti auki ja säikähtänyt.

Emme päässeet kotiimme kuin vasta iltapuolella, koska poliisin tekninen tutkija teki työtään.

Pääsin eroon mm. tietokoneestani - ja valtaisasta kuva-arkistostani. Myös kuvien varmuuskopioista, sillä varas vei kaiken mitä tietokoneen ympärillä oli. :-(

Me luulimme asuvamme lintukodossa, jossa tällaista ei tapahdu: ihanan rauhallinen, hyvin hoidettu taloyhtiö ja kivassa, rauhallisessa ympäristössä.

Tämän kaiken pettymyksen ja kauhun sietämiseen menee kyllä reilusti aikaa.

Parvekekuulumisia

2011-06-08T23:01:00.000+03:00

Salaattilaari on jo ylitsepursuava. Tässä kasvaa luomurukolaa, bataviansalaattia ja aasialaisia lehtivihanneksia, mm. mitsunaa. Salaattien väleihin tuuppasin istukassipuleita ihan vaan sipulinvarsia tuottamaan. Syötävää riittää joka päivälle jo yllin kyllin ja amppelitomaattikin kypsyttelee kourallisen päivässä syötäväksi. Salaattilootaa kaunistavat orvokit ja jossain tuolla keskellä on muutama samettikukkakin kasvamassa.

Kärhön juurelle istuttamani pikkutalvio avasi tänään ensimmäisen kukkansa.

Ja itse kärhössä on jo paljon nuppuja, vaikka se on muuten vielä tuollainen rimpula. Kaksi pitkää versoa, eikä paljon muuta.

Palstalla kävin taas tänään apuvoimien kanssa ja perunat, kurpitsat ja kurkut saatiin maahan. Kaikki on kasvanut hyvin ja edelleenkään kaalikasveissa EI ole YHTÄÄN kirpan reikää! Kirpat eivät kuitenkaan ole kadonneet, sillä muutaman tylsämielisen näköisen juovapersauksen näin tähyilemässä harson päällä, mutta harson alle eivät olleet punkeneet. Ei näin hyvää tuuria voi ihmisellä olla!?

Harson alla oli myös paljon meheviä, lehteviä, rapeita ja rapsakoita rikkaruohoja, joten laitoin harson äkkiä takaisin kiinni ja poissa silmistä - poissa mielestä. Tänään oli liian tukalaa ryhtyä kitkentäpuuhiin.

Työväen kukkia, perinneperennoja ja puutarhajuhlaa!

2011-06-07T10:18:00.000+03:00

Työväenasuntomuseon historiallinen kukkapenkki luo vanhanajan puutarhatunnelmaa nykyajan keskelle. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Juho Nurmi.

Ensi perjantaina on tarjolla mukavan kuuloinen tapahtuma Helsingin Työväenasuntomuseolla! Etenkin vanhojen perennojen ystävien kannattaa suunnata paikan päälle ihastelemaan! Ja ellet pääse paikalle, oheisesta tiedotteesta saat mielenkiintoista tietoa vaikka myöhempää vierailua silmälläpitäen.

Työväen kukkia museon puutalopihalla

Helsingin kaupunginmuseon Työväenasuntomuseo, Kirstinkuja 4, täydentyy työläispihojen perinteisiä koristekasveja esittelevällä kukkapenkillä. Kaupunginmuseon, Rakennusviraston ja Staran toteuttaman penkin kolmisenkymmentä vanhanajan perennaa tarjoavat kukkaloistoa koko kesäksi. Historiallisen kukkapenkin ”avajaisia” vietetään perjantaina 10.6.2011 klo 14–18 puutarhajuhlassa, jossa voi tutustua puutarhahistoriaan ja ostaa perinnekasvien taimia ja siemeniä. Tapahtumaan on vapaa pääsy kuten kaupunginmuseoon aina.

Helsingin työläiskortteleissa Pitkänsillan takana pihat olivat puutalojen aikaan ahtaita. Parikerroksiset talot ympäröivät karua ja kivistä pihamaata, ja joka puolella nousi portaita ja aukesi ovia. Pihan perällä oli puuliiteri, pesutupa, käymälä sekä joukko vajoja. Vähät istutukset olivat vaatimattomia. Vain parhailla työläispihoilla, kuten Ruoholahden villoissa, perheet saivat oman viljelypalstan.

Työväenasuntomuseon pihapiiri Kirstinkujalla on Helsingin harvoja säilyneitä puutalopihoja. Tämä vanhojen kunnallisten työväenasuntojen piha on tavallista avarampi ja siistimpi, koska arkkitehti sijoitti halkoliiterit ja käymälät kellareihin. Piha sai hiekkapinnan jo 1910-luvulla ja sinne istutettiin koivuja. Kun rapistuneet puutalot korjattiin 1987–89, pihaa kaunistettiin uusin nurmikoin, hiekoituksin ja aidoin.

Kukkivaa historiaa

Työväenasuntomuseon kukkapenkki esittelee kolmisenkymmentä vanhoille työläispihoille tyypillistä perennalajia. Työläisille hyötykasvit olivat tärkeimpiä, eikä kukille voitu suoda paljon aikaa, tilaa saati rahaa. Siksi työväen koristekasvit olivat kestäviä, vähään tyytyviä ja helppoja lisätä. Yksi yleisimmistä lajeista, suopayrtti, kasvoi usein ovenpielessä, jotta kukkien saippuainen tuoksu raikastaisi huoneilmaa.

Useat työläispihojen kasvit olivat ikivanhoja, jo 1600–1700-luvulla Suomeen tulleita kuten varjolilja, rusopäivänlilja, lehtoakileija sekä nyttemmin lähes unohtuneet harmaamalvikki ja vuohenkello. Myös uudemmat muotikasvit ehtivät pian työväen tarhoihin kuten 1800-luvun suosikit saksankurjenmiekat, pionit ja särkynytsydän sekä 1900-luvun alun uutuudet asterit, kanadanpiisku ja kultapallo.

Museopenkki tarjoaa silmänilon lisäksi tietoa Suomen kukkivasta kulttuuriperinnöstä. Toivon mukaan se myös innostaa vaalimaan täkäläisiin oloihin ja maisemaan sopeutuneita maatiaiskasveja.

Tietoa ja tunnelmaa puutarhajuhlassa

Kukkapenkin avajaisjuhlassa voi tutustua perinneperennojen lisäksi Työväenasuntomuseon yhdeksään pieneen hellahuonekotiin. Pihalla Hyötykasviyhdistys ja Maatiainen ry myyvät taimia ja siemeniä. Alppila-Seura pitää pientä puhvettia ja musiikki luo kesäistä tunnelmaa.

Museon intiimissä hellahuoneauditoriossa kuullaan neljä tietoiskuluentoa puutarhahistoriasta. Klo 14.30 Pertti Pyhtilä Maatiainen ry:stä kertoo, mitä ovat maatiaiskasvit ja miksi niitä kannattaa suosia puutarhassa. Klo 15.15 intendentti Mikko Piirainen Helsingin yliopiston Kasvimuseosta esitelmöi koristekasvien saapumisesta Suomeen. Klo 16.00 suunnitteluasiantuntija Satu Tegel Rakennusvirastosta tutustuttaa Helsingin puistojen ja pihojen historiallisiin puu- ja pensaslajeihin. Klo 16.45 Peter Hiltunen Vallilan siirtolapuutarhayhdistyksestä esittelee Siirtolapuutarhamuseon ja sen istutukset.

Lopuksi puukävelylle Lenininpuistoon

Puutarhajuhlan päätyttyä Työväenasuntomuseon pihalta lähdetään klo 18 parituntiselle puukävelylle naapurissa sijaitsevaan, tänä vuonna 50 vuotta täyttävään Lenininpuistoon. Alun perin puutarhanäyttelyalueeksi rakennettu puisto nimettiin vuonna 1970 V. I. Leninin syntymän satavuotisjuhlan kunniaksi. Monille tuntemattomassa puistossa on lukuisia harvinaisia puulajeja.

Lisätietoja antaa tutkija Jere Jäppinen, puh. (09) 3103 6505 tai jere.jappinen@hel.fi.

Työväenasuntomuseo, Kirstinkuja 4, puh. (09) 3107 1548. Auki 4.5.–25.9. ke–su klo 11–17. Vapaa pääsy.

Uusi tuulia

2011-06-05T17:06:00.000+03:00

Pitää mainita, että sain mieluisan tiedon: nyt tuli tauko 15 vuoden työputkeen media-alan hommissa ja syksyllä aloitan opinnot ent. Tuorlassa, nyk. Livian maaseutuoppilaitoksessa. Ryhdyn opiskelemaan luonto- ja ympäristöalaa: perinnemaisemien kunnostusta, luonnontuotteiden jatkojalostusta, hyvinvoinnin tuottamista luonnotuotteiden ja eläinten avulla ja mitä lie kaikkea mukavaa! :-) Tämän opintovapaan otan enemmän kuin innolla vastaan!

Nyt on tomaattia mistä ottaa!

2011-05-30T22:37:00.003+03:00

Yli viikko on vierähtänyt viimeisestä päivityksestä, mutta eipä juuri ole mitään tapahtunutkaan. Kaatosateet pitivät poissa palstalta ja parvekkeelta. Sen verran palstalla käväisin, että vilkaisin ovatko harsot paikoillaan ja voidaanko harsojen alla hyvin. Ja hyvinhän siellä voitiin. Kirpat eivät ole vielä(kään) iskeneet ja kyssäkaalien ja punajuurten taimet olivat hyvässä kasvuvauhdissa.

Viikonloppuna onnistuin haalimaan hieman siemenperunaakin ja huomenna siis istutushommiin kun on kaunista säätäkin luvassa.

Vaikka palstalla ei toistaiseksi ole tuholaisia näkynytkään, parvekkeella pitivät ansarijauhiaiset juhliaan ja aiheuttivat pientä tuhoa: tomaateista onnistuin ne häätämään, mutta kaksi kukkivaa chiliä olivat elukat miehittäneet niin että nakkasin kasvit kokonaan pois.

Parvekkeella elämänlanka lähti lopulta juromisen ja kitumisen jälkeen kasvuun (kuvassa etualalla). Istutin kaiken kaikkiaan kuusi tainta, mutta vain neljä lähti kasvuun. Tähän pitäisi tulla tummanpunaiset kukat, jos kukkiin saakka joskus päästään.

Parvekeviljelmissä on se kiva puoli, että viljelyksiä voi koristella miltei millä tahansa piittaamatta siitä, onko materiaali sään kestävä vai ei. Tämä paperinarusydän oli saamassani äitienpäiväkukkakimpussa somisteena ja nyt se koristaa salaattirivistöjä.

Ja tämän kesän hitti parvekkeellani: lintuhäkkiamppeli. Tämä oli niin hieno vaihtoehto perinteisille amppeleille, että pakko oli ostaa. Häkkiin mahtuu monta pienempää ruukkukukkaa tai yksi isompi. Varis ei muuttanut häkin mukana ;-), sen askarteli pienempi puutarhuri päiväkodissa!

Peltotöissä

2011-05-22T17:18:00.001+03:00

Tänään iltapäivällä aherrettiin palstalla monta tuntia. Sää oli paras mahdollinen peltohommiin. Tuulikin sen verran, ettei paahde käynyt liian tukalaksi. Muillakin palstoilla oli vilinää.

Tästä kuvasta ei oikein mitään selvää saa, mutta tässä siis suurin osa omaa palstaani. Etualan harsolla peitetyissä penkeissä on sipulia, raitajuurta, porkkanaa, vihersipulia ja kyssäkaalia. Kaikki ovat itäneetkin jo, eikä esim. kyssäkaalintaimien kimpussa näy toistaiseksi yhtään kirppaa! Harso on kylläkin erittäin tiiviisti penkin päällä. Kuvassa punaisesta ämpäristä hieman oikealle näkyy pyöreä kukkapenkki, johon neljävuotias etsi ja kantoi joka ainoan reunuskiven itse. Tämän penkin keskelle istutin isosamettikukan taimet, kehäkukkaa ja kruunupäivänkakkaraa l. vihanneskrysanteemia.

Kuvan oikeassa laidassa näkyy kaksi uutta penkkiä. Ovat koko palstan mittaisia, siis tosi suuria. Harsotettuun penkkiin kylvin tänään kerrottua unikkoa, ruiskaunokkia, kehäkukkia, punajuurta, pientä naposteluporkkanaa ja pientä ja litteää, ruukkukasvatukseenkin sopivaa sipulia.

Maisseille raivattiin jo suuri neliön muutoinen tila ja sen katoin toistaiseksi katemuovilla, jotta rikkaruohot eivät sitä valtaisi taimien istutusta odotellessa.

Perunapenkkikin on jo valmis - vain perunat puuttuvat ja niiden kanssa tuleekin kohta kiire - samoin on penkit kurpitsalle ja kurkulle, jahka taimet ovat riittävän suuret istutukseen.

Tuo palstan keskialue on vielä laittamatta, mutta siihen tulee pitkä kesäkukkapenkki ja yksi pieni penkki nauriille ja myöhemmin kesällä kylvettäville lehtivihanneksille. Palstan toista reunaa reunustaa niin ikään koko palstan mittainen penkki ja siihen puolestaan on kylvetty auringonkukkia, kehäkukkia ja kosmoskukkaa.

Nyt ei palsta vielä kovin kummoiselta näytä, mutta eihän tässä mene kuin muutama viikko kun on jo aivan eri näköistä.

Torstaina tulee Radio Suomesta mielenkiintoinen ohjelma palsta- ja parvekepuutarhureille. Katso edellinen postaukseni!

Ryytimaailta Radio Suomessa torstaina 26.5. klo 18 alkaen!

2011-05-22T16:45:00.000+03:00

Kuva: YLE/Eila Haikarainen

Nyt korvat kuulolle! Radiosta luvassa mukavaa ohjelmaa torstaina!

Ryytimaailta Radio Suomessa torstaina 26.5.2011 klo 18.06-20.00
Ohjelmassa opastetaan monenlaiseen pienimuotoiseen viljelyyn esim. ruukuissa tai parvekelaatikoissa sekä kasvimaalla. Kysy asiantuntijoiltamme neuvoa aina kasvimaan perustamisesta sen hoitoon. Kerro itse omista viljelykokemuksistasi ja anna parhaat vinkkisi käyttöön.

Ryytimaaillan asiantuntijoina ovat Anu Ranta Hyötykasviyhdistyksestä, puutarhuri Matti Lahtinen ja harrastajaviljelijä, puutarhakauppias Saija Sitolahti. Suora lähetys tulee luonnonhelmasta, ryytimaanlaidalta. Toimittajina Minna Korhonen ja Jaana Selin

Lisää täällä: http://yle.fi/radiosuomi/ohjelmat/2011/05/ryytimaailta_2600191.html

Tomaatteja

2011-05-17T22:59:00.000+03:00

Tämän puskan ostin "valmiina" taimikaupasta ja ensimmäiset tomaatit jo kypsyvät!
Parvekkeella eletään nyt tiukasti harson alla, sillä viileää on ja niukin naukin saan taimien yölämpötilan pysymään n. kymmenessä asteessa.

Eilen laitoin esikasvatukseen viimeiset palstalle menevät siemenet, eli sokerimaissin ja matalan, amppeliinkin sopivan avomaankurkun. Maissin suhteen mietin jääkö esikasvatusaika liian lyhyeksi? Toisaalta maissin taimia nyt ei missään nimessä muutenkaan voi ennen kesäkuun alkua avomaalle viedä. En ole aiemmin yrittänyt maissia kasvattaa, joten jännä nähdä, tuleeko tähkää.

Ihanaa leijonat, ihanaa!

2011-05-16T21:32:00.000+03:00

Jupinaa puutarhaliikkeistä

2011-05-15T21:05:00.000+03:00

Myönnetään. Olen pahalla päällä ja vaikka en tässä blogissani niin kauheasti haluaisi valittakaan, niin pakko se nyt on.

Valituksen aihe no: 1. Mitä mahdoin ostaa ja syönkö sen?
Vähintä, mitä puutarhaliikkeiltä voi odottaa, on kasvin lajinimen selkeä merkitseminen taimipurkkiin, tai ainakin kissankokoisilla kirjaimilla myyntilavalle niin, ettei erehdyksen vaaraa ole.

Erityisen tärkeää tämä on, mikäli kasvin mainostetaan olevan syötävä, tai tuottavan syötäviä osia.

Ostin Prisman kesäpihasta muutaman mausteyrtin taimen, joista toisen ostin portulakkana. Toinen oli salvia. Laitoin portulakkana pitämäni puskan parvekelaatikkoon. Tänään ryhdyin etsimään tietoa portulakasta. Mihin sitä käytetään ja mitä sillä voi maustaa. Yksikään portulakasta löytämäni kuva ei vastannut sitä pöheikköä joka minun parvekkeellani kasvaa. Kirjallisuudessa portulakan mainitaan olevan mehikasvi. Minun kasvini ei ole mehikasvi.

Kesäpihan myyntipöydällä oli taimipurkkirivejä tuhkatiheässä ja kyltissä maininta:"Mausteyrtit, salvia, portulakka ..." jne. Toisaalta aivan vieressä oli monenlaista kesäkukkaa sun muutakin. Ajattelin kysyä taimesta tarkemmin kassalla.

Kassalle pääsy kesti arviolta 20 minuuttia. Jono oli valtava, ja vain yksi kassa auki. Kun kärryissäni oli lisäksi multapusseja ja muutakin rompetta, oli asioiminen sellaista äheltämistä, että ennen kuin ehdin suuni avata, oli kassa jo lyönyt hinnan koneeseen ja rahastamassa ja tajusin vähemästäkin, että nyt on syytä suoriutua nopeasti seuraavien alta pois.

Omaa typeryyttäni on tietysti se, etten sitkeästi vain kysynyt taimesta, vaan marssin sen kanssa kotiin. Mutta toisaalta taas päässäni oli ajatus, että tokihan purkissa on joku maininta mistä kasvista on kyse. Vaan eipä ollutkaan.

Ok. Ok. Ok.
Teillä on kiire, teillä on liian vähän myyjiä. Toimitukset ovat myöhässä ja tilat liian pienet ja sitä rataa. Mutta merkitkää nyt sentään huolella ne syötävät kasvit erotukseksi ties sun mistä myrkyllisistä koristekasveista.

Itse sentään ymmärrän oman ymmärrykseni rajat ja tarkistan aina mitä tungen suuhuni. Toisaalta monet puutarha-alokkaat eivät sitä tee, koska heillä on luja luottamus liikkeiden ammattitaitoon. En tiedä tapahtuuko käytännössä koskaan niin, että joku silppuaa salaattiinsa myrkyllisen koristekasvin ja heittää veivinsä, mutta kertahan se olisi ensimmäinenkin.

Tässäpä tämä valitus. En taidakaan enää jaksaa jatkaa epäselvästä hinnoittelusta, puuttuvista hintalapuista, ahtaista käytäväväleistä ja siitä, että käytävien poikki vedetyt kasteluletkut estävätä kärryillä kulkemisen jne.

Ensi kerralla pirteämpi postaus.

Palstakausi avattu

2011-05-15T19:32:00.000+03:00

Palstakausi on avattu!
Multiin menivät porkkana, vihersipuli, kyssäkaali, raitajuuri, kruunupäivänkakkara ja monta rivillistä keltasipuleita. Pyöreä, kivillä reunustettu kukkapenkkikin tehtiin. Nyt on taas luvassa sadetta ja kylmää, joten taimien istutus saa vielä odottaa.

Melkein valmista

2011-05-11T22:30:00.000+03:00

Viimeisetkin kasvit muuttivat tänään parvekkeelle. Ikkunanpuoleinen kulmaus näyttää nyt tältä. Etualalla tupsulaventeli, jonka ostin eilen Ikeasta. Ikeasta on myös taustalla näkyvän pelargonin pinkki ruukku. Lattialla on vielä taimia, jotka odottavat palstalle pääsyä.

Btw, blogini täyttää tänään kaksi vuotta! :-)

Ulkoilmaan!

2011-05-07T18:39:00.001+03:00

Nyt loppui nurkissa maleksiminen. Kasvit siirtyivät parvekkeelle lopullisille kasvupaikoilleen. Kaksi päivää olen huhkinut saadakseni kaikki mullat vaihdettua (syksyllähän se olisi ollut helpompaa ...) ja taimia istutettua.

Kaikki on vielä niin pientä, mutta kasvuhan on räjähdysmäistä kun saavat valoa ja ulkoilmaa. Taustalla viljelylaatikot ja etualalla Mini-Garden, jossa tällä hetkellä timjamia, enkelinsilmäbelargoni ja ruukkutomaattia. Lisää tulee myöhemmin. Vasemmanpuoleisessa viljelylaatikossa on muutama orvokki ja eri salaatteja.

Runkotomaatteja on viljelylaatikossa kolme. En tiedä ovatko liian ahtaasti, mutta toisaalta meillähän asutaan niinkuin minä sanon! Että parasta on tilan riittää ja sopu sijaa antaa.

Kaksi vasemman puoleista tomaattia ovat "Tamina" -lajiketta ja tuo kolmas ei ole Tamina, vaikka on peräisin samasta pussista. Sen lehdet ovat aivan erilaiset kuin muiden taimien ja uteliaisuudesta halusin katsoa, mitä siitä tulee.

Hankin myös kärhön. Lopultakin. Tämä on jalokärhö "Piilu". Mainittiin ruukkukasvatukseen sopivaksi. Kärhön tyvelle ostin pikkutalviota (Vinca minor). Sen mainittiin viihtyvän puolivarjossa ja puolivarjoon ja kärhön tyvellä jääkin. Toivottavasti nämäkin kaksi viihtyvät samassa asunnossa.

Monivuotisia palstoja

2011-05-06T09:56:00.000+03:00

Viime päivät ovat menneet takatalvea pidellessä. Onneksi nyt lämpenee.

Eilen sain kuulla kaksi ilouutista: palstoja muokataan jo (eli pian pääsee kasvimaalle) ja .... TURUN 4H jakaa nyt myös MONIVUOTISIA palstoja vuodelle 2012! Palstat sijaitsevat Katariinassa ja varauksen voi tehdä jo nyt, joten kipin kapin kaikki kiinnostuneet varamaan ennen kuin loppuvat.

Itsekin olen sitten ensi keväästä alkan monivuotisen palstan omistaja!!! Hip hip hurraa!!!

Ihan pian sadonkorjuuseen

2011-04-29T18:12:00.000+03:00

Olen perustanut parvekeviljelykseni 90 litran laastiastioihin. Ovat todella käteviä käytössä, tosin eivät mitenkään kauniita. Naamiointi on vielä vaiheessa. Myöhemmin kesällä kasvillisuus toki hoitaa sen puolen.

Yhdessä laatikossa viljelen salaattia ja muita lehtivihanneksia, yhteen laitan tomaatit ja kolmanteen chilit ja paprikat. Ja tietysti osa taimista menee myös minigardeniin.

Kylvin viime viikonloppuna yhteen laatikkoon salaatteja ja jätin ne muovin ja harson alle. Hyvin ovat itäneet. Tässä ei enää montaa viikkoa mene, kun satoa saa jo korjata.

Salaattimaan toiseen päähän istutin muutaman orvokin.

Minigardeniinkin laitoin muutaman orvokin, mutta toistaiseksi en ole vielä istutustöitä tehnyt ja aiemmin keväällä laittamani tuleentuneet krookukset ja narsissitkin odottavat korjaamistaan. Ensi viikolla pitää hakea säkkikaupalla multaa ja metsästää parvekkeelle uutta lepotuolia.

Kotona jälleen: iloinen perhetapahtuma!

2011-04-25T12:44:00.000+03:00

Sinne jäi Pate, teerirouva, piisamipariskunta, porotokka ja tappelevat tikat mökkisaarelle odottamaan paluutamme juhannuksen korvilla. Mahtavan hienot ilmat täällä etelässä ja pihakoivut työntävät jo hiirenkorvaa!

Erityisen riemuissani olin siitä, että poissaolessamme meille oli ilmestynyt pikkuvauvoja:

Soilikin lisääminen onnistui ja äiti-soilikki oli tekaissut juurelleen tällaisen pikkuisen! Olen niin iloinen siitä, että tämä lehtilisäys onnistui aivan täydellisesti. Seuraavaksi pitää tutkia missä vaiheessa pikkuisen voi siirtää omaan ruukkuunsa kasvamaan. Ja toki pitää odotella, josko niitä tulisi vielä lisääkin.

Tuoksulilja-leinikki-harlekiinikukkaruukun siirsin lähtiessämme parvekkeelle harson alle. Hyvin oli sielläkin pärjäilty.

Ja muutkin taimet voivat hyvin. Tässä valkoista isosamettikukkaa turvepelleteissään. Samettikukat lähtevät aikanaan palstalle rivivälejä koristamaan.

Pate Peltomyyrä

2011-04-22T21:40:00.001+03:00

Tapasin Paten heti ensimmäisenä mökkipäivänä. Ihmettelin kuistin viereisen polun reunaan ilmestyneitä ruohomakkaroita, jotka tarkemmissa tutkimuksissa osoittautuivat lumen alta pajastuneiksi juoksukäytäviksi, jotka Pate Peltomyyrä oli talven mittaan vuorannut ruokailusta ylijääneellä heinäsilpulla. Pian ilmestyi Patekin esiin. Paten pesä on kuistin ja kukkapenkin vieressä olevassa suuressa katajapehkossa, jonka keskellä on vanha jättimäisen ja jo vuosia sitten kaadetun haavan kanto.

Pate operoi aamusta iltaan kuistin vieressä ja kukkapenkissäni. Kun istun kuistilla ja odotan ihan hiljaa, alkaa heinämakkara värisemään, ja kohta esiin tulee Pate, joka vilahtaa polun poikki ja tulee kuistin kaiteen viereen kukkapenkkiini istuskelemaan ja syömään. Aikansa ruokailtuaan Pate ottaa mukaansa jotain ja vie sen pesäänsä.

Pate kiipeilee katajapensaassa, joka on vielä laossa talven jäljiltä. Tänään tapahtui kauheita kun Pate kiikkui maahan taipuneessa katajanoksassa, mutta yks kaks kataja pääsikin pinteestään, nousi pystyyn ja Pate singahti ilmalennon maahan! Eipä tuo seikkailu Patea säikäyttänyt, kohta taas touhuttiin kuten ennenkin.

Pate on näinä päivinä tottunut minuun jo sen verran, että istumme pihalla rinnakkain pitkiä tovia: minä kuistilla ja Pate siinä heti vieressä kukkapenkin kivellä. Jos menen sisälle, Pate ei ole moksiskaan, mutta jos nousen ja lähden kulkemaan kuistin portaita alas, livahtaa Pate pesäänsä tai mökin kivijalkaan. Eihän näin lyhyessä ajassa vakavampia suhteita tietenkään luoda!

Tänään tarjoilin Patelle kaupasta ostettua salaattisekoitusta, jossa oli mm. pinaattia ja rucolaa. Pinaatin oli Pate vienyt mennessään, mutta rucola ei ollut maalaismyyrälle kelvannut. Mitä lie etelän hetelmiä ... niitä ilman on näissä selkosissa ennenkin pärjätty ja pärjätään nytkin, taitaa Pate tuumia.

Ja vaikka tiedänkin, että ystävyys Paten kanssa saattaa maksaa kukkapenkkini perennanjuurakot, niin on tämä kaveruus kuitenkin sen arvoista. Mitä sitä ei kaverinsa puolesta tekisi?

Aamulla nousen jälleen kuistille kahville ja siinä me taas istumme pohjoisen kevättä ihastellen - minä ja Pate.

Hyvää kiirastorstain iltapäivää!

2011-04-21T17:48:00.000+03:00

Möh-möh! Kesämökkimme sijaitsee poronhoitoalueen eteläosissa. Tokat liikkuvat hangen ja jään aikaan myös pihapiirissämme, mutta eivät onneksi viihdy kauaa, sillä saaresta on päästävä pois, ennen jäiden lähtöä. Mantereen puolella pienellä hillasuollani porot tekevät usein seuraa ja kerääntyvät rinkiin ihmettelemään omituista akkaa reppunsa ja kiulujensa kanssa.

Meillä on pitkä ajomatka kesäasunnolle, joten kesäisin vietämme täällä aikaamme viikkotolkulla. Toki käydään myös hiihtolomalla ja keväisin aina kurkien saapumisen aikaan. Tänä vuonna luonto oli järjestänyt paljon puuhaa: takametsässä pohjoisen puolella pääsee vielä hiihtämään järven yli tulimme suksilla. Talon etelärinne on kuitenkin jo aivan sula ja pihaakin pääsi pikkuisen ruopimaan.

Kuvassa on puolivalmisteinen perennapenkkini, joka koostuu sekä kivikosta että tavallisesta multapenkistä. Kivikossa kasvaa sellaisia lajeja, jotka viihtyvät näillä seuduin luonnossa muutenkin; tunturikohokkia, tunturipoimulehteä, matalaa kurjenpolvea ym. Multapenkissä on wanhan ajan perennoja; harmaamalvikkia, myskimalvaa ja maanpeittokasvina ahomansikkaa, joka tekee runsaasti hyvänmakuisia marjoja. Piristyksenä on lisäksi punapäivänkakkaraa. Tätä penkkiä on ensi kesänä tarkoitus laajentaa.

Viime kesänä jaoin taantuneen raparperikasvuston ja siirsin senkin talon eteläseinustalle. Sieltä sitä jo kurkistellaan!

Aamulla heräsin melkoiseen nakutukseen. Tikka kavereineen tekee selvää pihapiirin haavoista. Kun kävelin herättyäni huussille päin, hyppäsi teerikoppelo polulta sivuun ja pulputti kiukkuisesti. Ja kun tulin takaisin ja istuin hetkeksi kuistille, hyppivät myyrät pihakatajan alla niin että ropina kävi.

Tämä kelo sijaitsee rannassamme ja saaren fauna on rakentanut siitä vuosien saatossa kerrostalon. Olen bongannut kelosta ainakin tikan, paljon pikkulintuja, oravan ja milloin mitäkin porukkaa.

Ja tässä kuva talon pohjoispuolelta. Vanhan rakennuksen kivijalka/kellari, joka minulla olisi tarkoitus kaivaa esiin ja rakennella siihen jonkinlaista salaista puutarhaa.

Nyt puusavottaan ja saunaa lämmittämään ...

Palmusunnuntain iltoja!

2011-04-17T22:07:00.000+03:00

Aivan upeita ilmoja on pidellyt. Tänään bongasin ensimmäiset sinivuokot ja leskenlehtiä on tienpientareet keltaisenaan.

Taimet kasvavat tasaisesti. Tuoksulilja-leinikkiruukun jätän ensi yöksi parvekkeelle harson alle. Pakkasta ei ole luvassa ja lasit ovat kiinni, joten varmasti pärjäävät siellä.

Huomenna on luvassa koulintasulkeisia, sillä suurin osa taimista pitää saada suurempiin ruukkuihin ennen pääsiäisreissua. Kastelusysteemi on hankala virittää pieniin turveruukkuihin, joten tilaa pitää taimille järjestää. Jahka reissulta palaan, saa koko kasvusto muuttaa parvekkeelle ulkoruokintaan kertaheitolla. Viime vuonnakin pärjäsivät siellä loistavasti huhtikuun lopulta saakka , joten saavat luvan pärjätä nytkin.

Hyvää vaalipäivänillanjatkoa kaikille!

Kevättä purkeissa

2011-04-12T14:38:00.005+03:00

Taimet pääsivät taimihyllyyn olohuoneen ikkunan eteen. Etualalla kuvassa ovat äitini kukkapenkkiin myöhemmin keväällä matkaavat taimet, salviaa ja päivänhattua. Taustalla epäterävänä huojuu gloksinia, joka on tehnyt ensimmäiset pienet kukkanuppunsa.

Ruukussakin on jo elämää. Pari viikkoa takaperin istutin tähän isompaan ruukkuun jaloleinikkiä, harlekiinikukkaa ja tuoksuliljaa. Leinikki on ainakin noussut ja sijainnista päätellen myös tuoksulilja.

Vaaleat sipulit ovat harlekiinikukkia ja keskimmäiset tuoksuliljoja. Näiden päälle tuli multaa ja sitten toiseen kerrokseen leinikkiä. Olen pitänyt ruukkua viileän ikkunan ääressä, mutta nyt oli pakko siirtää ne hieman lämpimpään. Toivottavasti pääsevät pian parvekkeelle.

Löysin paikallisesta halpiskaupasta tällaiset pienet ruukkupuutarhurin työkalut! Aivan mainiot. Mittaa näillä on vajaa 30 cm, joten sopivat hyvin kaikenlaisten ruukkujen ja istutuslaatikoiden haraamiseen ja taimien istutukseen ja koulintaan.

Sannane kyseli kommenteissa lippiasta! Tässä netistä etsittyä tietoa:
"Lippia (Lippia citriodora/Aloysia triphylla) on sitruunanmakuinen yrtti, jota kutsutaan toisinaan myös sitruunaverbenaksi. Puuvartinen ja isokokoinen laji ei talvehdi meillä. Lippia sopii teeyrtiksi ja kalaruokiin, sillä sen lehtien sitruuna-aromi on erittäin voimakas. Yrtti kestää hyvin keittämistä ja kuivaamista. Lippia on erinomainen jäätee- ja teeyrtti." http://www.juholanpuutarha.fi/media/kotipuutarha_2004.html

Ja kuten aiemmassa postauksessani totesinkin, ainakin to minun lippiaversioni on hyvin makea ja sokerinen. Uskon, että sopisi hyvin mausteeksi kaiken muun lisäksi esim. hedelmäsalaatteihin, marjoille jne.

LISÄYS:
Hmm .... löysin kuvan sitruunaverbenasta l. lippiasta http://www.staffas.fi/kryddvaxter_maustekasvit.htm
Näyttää täysin erilaiselta kuin omani tai tuo, joka minulle lippiana myytiin. Oman taimeni maku ja tuoksu vastaa kuvausta, mutta lehdet eivät. Sitruunaverbenalla on pitkänomaiset lehdet, tällä pyöreähköt ... Täytyy tutkia tarkemmin.

LISÄYS 2:
En omistakaan lippiaa. Olen siitä nyt täysin varma. Voisi olla pikemminkin sitruunamelissa, mutta maku on todella voimakkaan makea.

Olisi kiva tietää mitä olen mahtanut syödä???
Myyjä nimenomaan myi tuota kasvia LIPPIANA. Purkkien vieressä oli vielä pieni kyltti, jossa näitä samoja taimia lippiana mainostettiin.

LISÄYS 3:
Nyt löytyi. Lippiani on Lippia "Colada", täällä kuva: http://www.flickr.com/photos/48708405@N04/4656664704/

Sitä myytiinkin nimellä "limonadiyrtti".

Valitettavasti kovin vähän löytyy tietoa tuosta yrtistä. Sitruunaverbenan sukulainen kuitenkin (ilmeisesti).
Joissakin lähteissä sanotaan, että lippiaa kutsutaan toisinaan myös sitruunaverbenaksi. Pitää nyt ottaa oikein kirja kouraan ja perehtyä tähän probleemaan.

LISÄYS 4:
Yrttini on tämä: http://www.tuomiojantarha.fi/Lippia-Citriodora-LIPPIA
Harmillisen vähän siitä löytyy tietoa muualta.

Yrttejä ja outoja siemeniä

2011-04-10T22:29:00.001+03:00

Tänään oli aurinkoinen päivä, joten parvekkeella oli todella lämmintä. Tartuin toimeen ja jatkoin parvekkeen siivousta. Samalla suunnittelin kasvatuslaatikoiden sijoittelua. Yläkuvassa messuilta ostamani sitruunatimjami. Maku on todella hieno!

Tässä kuvassa on sitruunaverbena l. lippia. Tätä olen himoinnut jo pitkään ja nyt kun niitä oli messuilla myynnissä, ostin heti pois. Maku on makea, sokerinen (!) ja sitruunainen, vähän sitruunamelissan tyyppinen, mutta makeus tekee tästä aivan erinomaisen.

Narsissit ovat olleet jo useamman viikon parvekkeella Minigardenissa. Nuppuja tulee koko ajan lisää.

Kun harasin viljelylaatikoiden vanhoja multia ja heittelin talven alle jääneitä kasvinroippeita pois, tein kummallisen löydön: tällaisia siemeniä oli laatikoiden mullissa toistakymmentä siellä täällä pitkin laatikoita. Näyttävät jonkin puun siemeniltä, olisivatkohan tammesta peräisin?

Mikä ihme ne on kuudennen kerroksen viljelylaatikoihin kantanut? Puun latvat eivät tänne saakka ylety. Parvekkeen alapuolelta sitävastoin alkaa puisto, jossa on tammia ja monenlaisia muita puita.

Muuta selitystä en keksi kuin sen, että joku lintu tai orava on kiikuttanut siemenet talvisäilöön. Onko ehdotuksia ilmiölle?

Kevätpuutarha 2011

2011-04-10T16:03:00.000+03:00

Disclaimer: tämä postaus sisältää valitusta, josta joku voi pahoittaa mielensä.

Kävin siis messuilla minäkin ja vaikka reissu sinänsä oli mukava, jäi messujen anti vaisuksi ja jälkimaku oli jopa tympeä. Messukeskukseen saapuessani yritin ensimmäiseksi etsiä yleiskoristelualuetta, mutta pyörin vain tyhmänä ympäriinsä tajuamatta, että koristelut olivat ripoteltu pieniin palasiin sinne ja tänne ja hukkuivat kaiken muun sekaan. Kuvan suihkulähde, jonka ilmeisesti piti olla se henkeäsalpaavin juttu, näytti sekin luonnossa vaatimattomalta. Enkä sitäkään meinannut ensin edes huomata.

Teknisesti ottaen suihkulähteen koristelu oli varmaankin aivan moitteetonta. En ymmärrä floristiikasta mitään, joten sitä en pysty arvostelemaan. Sen verran kuitenkin, että iänikuinen gerberateemakin jo kyllästyttää.

Yksi mieliharmi oli messualueen täydellisen surkea valaistus. Osa messukioskeista oli sijoitettu niin, ettei niihin juuri luojan aurinko paistanut ja ainoana valonlähteenä olivat hallin kattojen yleisloisteputkivalaisimet. Tästä johtuen kasvit eivät hehkuneet niiden omimmissa väreissään, eivätkä nousseet esille. Nämäkin tulppaanit rojottivat laatikossa jossain kulmauksessa.

Valaistus ON tärkeää, se on oma maailmansa ja oma alueensa ja alansa joka pitää tuntea. Se ei ole sitä, että laitetaan yksi spotti tuonne ja toinen tänne. Vaatimattomammatkin istutukset olisivat saaneet uutta eloa oikeanlaisella valaistuksella.

Jotain pientä yritystä oli: nämä "keinolumpeet" olivat hauskoja, mutta nekin hukkuivat kaiken sälän sekaan.

Joillaki yksittäisillä messuosastoilla oli kyllä panostettu aika tavalla. Tämä katosta roikkuva asetelma tai olla Kotilieden ja Maalla -lehden messuosastolta. Kauniit värit kukissa ja hauska idea muutenkin!

Runsas ja näyttävä oli myös tämä osasto - taisi olla Kotimaiset kasvikset ry:n kioski.

Jorintori kauppasi ihania kamelioita. Mieli teki, mutta en kuitenkaan raaskinut ostaa, sillä kasvit olivat korkeita, enkä olisi jaksanut kanniskella niitä käsissäni koko pitkää päivää ja sen päälle vielä raahata sinä junaan. Lisäksi kamelia on kai melkoisen vaikea hoidettava.

Tein itse vain pieniä ostoksia. Kasveja ostin vain kaksi: sitruunatimjamin ja lippian l. sitruunaverbenan taimet. Pukin Puutarhan pelargonit olisivat kiinnostaneet, mutta tungos ja ryysis heidän osastollaan oli aivan mahdoton ja kun lopulta pääsin sekaan mukaan, oli kaikki jo ostettu.

Lopuksi katsastin ihan livenä Kekkilän uuden parvekeviljelysysteemin: vaikutti todella hyvältä. Laatikkoon mahtuu melko monta kasvia ja useampi köynnöskin. Köynnösritilä ei tosin ole kovin korkea, mutta sopii hyvin sellaisille kasveille, jotka eivät aivan metritolkulla kasva.

Vähän tyytymättömät messutunnelmat siis ovat, mutta jäädäänpä odottelemaan seuraavia ja parempia.

Kirjasuosittelu

2011-04-08T15:08:00.005+03:00

Onnistuin talvella hankkimaan tämän kirjan edulliseen hintaan ja sen innoitti niin, että päädyin testailemaan ihanan sinisen soilikkini lisäämistä.

Leikkasin irti lehden, viilsin keskiruodin pois, jonka jälkeen minulla oli kaksi lehdenpuolikasta. Pilkoin vielä lehdet pariin osaan ja parhaimmat laitoin purkkiin taimimultaan juurtumaan siten, että lehti on ruukussa lappeellaan lehden reuna mullan peitossa. Olen kastellut kun multa on kuivahtanut.

Eilen otin soilikkipurkin siirtääkseni sitä, mutta samalla keikautin purkkia niin, että pintamulta varisi lattialle ja mitä näin: molemmat lehdenkappaleet ovat tehneet todella tukevan näköiset juuret! Ei muuta kun uudet mullat pinnalle ja juuret piiloon ja nyt odottelen kovasti, mitä seuraavaksi mahtaa tapahtua? Kai sieltä jonkinlainen verso pinnalle työntyy?

Kirja on siis ylen innostava ja erittäin selkeä ja helppotajuinen. Teoksessa selostetaan huolellisesti mutta elävästi kasvien lisäämisen periaatteita ja selkeät kuvat helpottavat asian ymmärtämistä. Sopii kaikille niillekin, joilla biologia ei ollut koulussa se ihan paras aine (mulla toki oli, joo!).
Tavanomaisten siemen- ja pistokaslisäysten lisäksi kerrotaan miten moninaisilla tempuilla jaetaan esim. sipulikasveja, miten saadaan ne tuottamaan sivusipuleita jne.

Suosittelen tätä yhdeksi perusteokseksi kaikkien puutarhureiden kirjahyllyihin, myös aloitteilijoille!

Tästä linkistä pääset katsomaan myös muita omasta mielestäni erityisen hyviä teoksia:
http://partsipuutarhuri.blogspot.com/search/label/kirjat

Apua! Apuapua!

2011-04-05T11:48:00.001+03:00

Kuvassa esiintyvän uuden pelargonivauvani lehdet ovat alkaneet kellastumaan kovaa kyytiä sen jälkeen kun istutin sen jatkokasvatukseen uuteen ruukkuun. Olen laittanut taimimultaan ja yrittänyt kastella niukasti. Mikä vaivaa?

Yst. vast. tämän lehden konttoriin nimim. "Nyt on kiire!"

Viikonloppuja!

2011-04-02T18:47:00.000+03:00

Perunanarsissit jaksavat kukkia. Tuoksu on aivan huumaava.

Tänään hyökkäsin kävelyretkeni yhteydessä Prisman Kesäpihalle. Toistaiseksi valikoima oli toki laihanlainen: havukasveja, muutamia orvokkiamppeleita ja narsisseja. Löysin kuitenkin etsimäni, eli turvepelletit jatkokylvöksiä varten. Kylvin hieman lisää pensaspaprikaa, sillä vien osan taimista vanhemmilleni.

Latvoin kelloköynnöksen ja elämänlangan taimet ja mietin, heitänkö riutuvat tomatillot pois, vai säästänkö ne. Ehtisin hyvin kylvää vielä uudet.

Ensi viikonloppuna sitten messuille Helsinkiin! Pelottaa jo etukäteen miten paljon tavaraa sieltä tarttuu mukaan ...

Koulintaa

2011-03-31T21:41:00.001+03:00

Krookukset ovat täydessä kukassa.

Tämän pelargoninpoikasen ostin Pirilän kukkatalosta viime reissulla. Taimi pääsi suurempaan ruukkuun. Isona siitä pitäisi tulla upean vaalenpunainen ruusumaisella kukinnolla!

Tomaatit ovat myös muuttopuuhissa.

Lisäksi Kodin kukat muisti taimilähetyksellä - tilanne jota osasin pelätä hieman etukäteen. Tilasin taimia äitini tulevaan perennapenkkiin ja totta kai sain taimet ensimmäisten joukossa, vaik maas` on hanki ja järvet jäässä. Ei siis muuta kuin suurempaan purkkiin nämäkin.

Taannoiselta Pirilän reissulta tarttui pussiin myös jaloleinkin hirviömäisen näköisiä mukuloita. :-) Tässä ne ovat lilluneet päivän verran haaleassa vedessä ja ovat valmiit istutettavaksi. Samaan ruukkun laitoin tuoksuliljan ja harlekiinikukan sipuleita.

Ja taas odotellaan sitä kevättä ...

Viljelypalsta varattu!

2011-03-29T12:37:00.002+03:00

JIHUU! Jippii!
Viljelypalsta ensi kesälle on varattu ja sain vieläpä saman palstan kuin viime vuonnakin!
Turun 4H jakaa palstoja vielä tämän viikon Turun Kauppahallissa, joten rientäkääpä kipin kapin sinne kaikki maaton ja tilaton väki. Nimittäin mitä ehdin palstakarttoja vilkuilla, niin kovaa kyytiä olivat menneet ja ihmisiä kävi pöydän luona jatkuvasti.

4H:lla oli myynnissä myös Kauppilan siemeniä ja enhän minä mistään siemenhyllyltä poistu ilman viemisiä.

Kehäkukkaa tulee palstalla tänäkin vuonna, vaikka viime vuonna kasvu oli oudon nuivaa. Itivät hitaasti, eikä kukkasato ollut niin suuri kuin olisi odottanut. Lisäksi ostin pussin pellavaa ja vielä yhden pussin ruiskaunokkia.

Laitankin tähän muistiksi itselleni tämän vuoden palstakasvatit (siis nämä ovat tässä vaiheessa suunnitteilla):

KUKAT:

Auringonkukka (kuutta eri lajiketta, Korpikankaan valikoimista)

Kehäkukka

Isosamettikukka (valkoinen)

Kuitupellava

Ruiskaunokki

Unikot (kahta lajiketta)

KASVIKSET:

Avomaankurkku (matala amppelilajike)

Nauris

Porkkana (paria lajiketta)

Perunaa (useampaa lajiketta, en ole ehtinyt näitä vielä miettimään)

Punajuuri

Raitajuuri
Härkäpapu (perunan kaveriksi)

Sipulit (useampaa plaatua, hyvä sato tuli viime kesänä)

Tomatillo (yritän tosiaankin kasvattaa avomaalla)

Kurpitsoita

Tomaatti ja paprika (viime kesänä pensastomaatti viihtyi avomaalla loistavasti)

Kruunutilliä (sekä mausteeksi, että kukkien väliin muuten vaan koristeeksi, koska on niin älyttömän kaunis kasvi)

Kaalit (?)
- kaalia en ole koskaan missään kasvattanut. Haluaisin kovasti kokeilla, mutta pelkään massiivista tuhoelukoiden hyökkäystä.

Salaatit
- eivät tule palstalle tänä vuonna, vaan kasvavat laareissa parvekkeella. Kirpat eivät nimittäin hyppää kuudenteen kerrokseen, elleivät sitten opettele käyttämään hissiä.

Ja tuskinpa tässä on kaikki, sillä kevään ja kesän edetessä ja taimikauppoja kierrellessä tulee joka tapauksessa näköpiiriin kaikenlaista jännää.

Vaadimme kesälaitumia!

2011-03-28T10:16:00.000+03:00

Nyt riittää lumentulo. Tämä ei ole enää tippaakaan hauskaa. Huhtikuu alkaa parin päivän päästä, eikä metsissä ole edes kunnollisia pälvipaikkoja, vaan valkoista vihollista sataa taivaalta alas joka jumalan päivä.

Eilen siivosin parveketta ja kun aurinko lämmitti lasin takaa, tuntui pienen hetken jo keväiseltä. Illuusio kuitenkin häipyi, kun jo parin tunnin päästä sitä iänikuista satoi taas ... Tuntuu uskomattomalta, että kahden kuukauden päästä pitäisi olla jo virallisestikin kesä!

Kuva: Prisma

Mutta joo.

Taimet voivat edelleen hyvin ja lisäkylvöjä pitäisi suorittaa. Ostin pussillisen valkoista isosamettikukkaa ("Vanilla F1") ja siemenet odottavat multiin pääsyä. Samettikukka viihtyi viime kesänä palstalla niin hienosti, että sitä pitää saada tänä vuonna lisää sekä palstalle että parvekkeelle. On kivan näköinen muiden kasvien ja esim. salaattirivien välissä ja kaupan päälle pitäisi karkoittaa myös jokusia tuhohyönteisiä.

Ostoksilla

2011-03-21T22:11:00.000+02:00

Aaaaah ... ensimmäiset tasetit. Pirilän kukkatalossa on markkinaviikot ja kaikenlaista kaunistusta sai vähän alle ja päälle eurolla. Yhtään nuppua ei ole vielä näkyvissä, mutta pianhan ne sieltä ilmestyvät huoneenlämmössä. Ostin myös narsisseja parvekkeelle ikkunan alle. Kukkamyymälöissä käyskentely on parasta sielunhoitoa. Valoa, lämpöä, tuoksuja ja värejä. Räntäsateisen päivän paras piristys.

Ja krookuksia. Niin sääli, etteivät nämä ole pitkäikäinen ilo.

Tämän kasvivauvan haluan ehdottomasti esitellä. Kysymyksessä on mandariinivauva, joka on kasvanut tyttäreni erilaisiin kukkapurkkeihin tuuppaamista siemenistä. Itse asiassa näitä on kaksi, mutta vain toisesta kuva. Tämänkin siemenen tyttö oli jemmannut minulta salaa. Äiti on niiiiiiin ylpeä pienestä puutarhurin alusta *röyhistää rintaa*!

Ensi kesänä nautitaan taas kelloköynnöksistä, kun pitihän niitäkin mennä kylvämään, vaikka ei pitänyt, mutta kun ....

Jamaican Bell - se hauskan joulukellon mallinen chili - on lähtenyt hyvin kasvuun. Lehdet ovat todella erilaiset kuin aikaisemmillla kasvattamillani chileillä. Nämä on koulittava aivan pian, sillä purkki ei ole kovin suuri ja pelkään juurien menevän solmuun keskenään.

Täällä siis kaikki hyvin. :-)

Kesän mansikkapaikka

2011-03-21T16:02:00.001+02:00

Taas viime kesän muistoja. Kuva on Nousiaisten Savojärveltä. Vastaranta kuuluu Yläneelle (nyk. Pöytyän kuntaa) ja ympärillä on Kurjenrahkan kansallispuisto retkeilyalueineen.

Savojärvi on lempiretkeilykohteemme alku- ja loppukesästä kun lomat ovat jo loppuneet, mutta viikonloppuisin tekee kuitenkin mieli järvenrannalle makkaraa paistamaan.

Harrastajapuutarhurit turhan innokkaita käyttämään torjunta-aineita

2011-03-18T18:09:00.000+02:00

Tärkeä uutisaihe tänään lehdissä:

Harrastajapuutarhurit turhan innokkaita käyttämään torjunta-aineita

Perjantai 18.3.2011 klo 17.39
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston kasvinsuojeluaineryhmän ylitarkastajaa Sari Autiota huolettavat torjunta-aineiden kanssa puuhastelevat amatöörit.

Aution mielestä suomalaiset ammattiviljelijät ovat hyvin koulutettuja eivätkä he käytä kasvinsuojeluaineita turhaan.

- Onko tarpeen, että kuluttajamarkkinoilla on ympäristölle vaarallisia aineita? Esimerkiksi siirtolapuutarhassa palstaa pitävä voi altistaa kasvinsuojeluaineille pihan, perheenjäsenensä, naapurinsa ja lemmikkinsä, työryhmässä itsekin ollut ylitarkastaja huomauttaa.

Harrastajapuutarhurien liiallinen into käyttää torjunta-aineita huolettaa viranomaisia. Kasvinsuojeluaineiden kestävää käyttöä pohtinut työryhmä esittää, että kuluttajaviestintää ja harrastajien tietoisuutta parannetaan esimerkiksi kouluttamalla aineiden myyjiä.

Puolitoistavuotisen ryhmätyöskentelyn tuloksena syntyi kymmenvuotinen kansallinen ohjelma, joka on vastaus EU-direktiiviin vuodelta 2009.

Ohjelman tavoitteena on vähentää kasvinsuojeluaineista ihmisille ja ympäristölle koituvia riskejä sekä riippuvuutta kemiallisista kasvinsuojeluaineista.

Työryhmä esitti kymmeniä toimia ja selvityskohteita muun muassa kasvinsuojeluainejäämien, ympäristösuojelun, viestinnän, koulutuksen, kaluston tarkistamisen ja ympäristöystävällisen torjunnan saralla. Pääasiassa ohjelma kehittää ja täsmentää jo olemassa olevia käytäntöjä.

STT

Voihan perrrr ... silja!

2011-03-15T23:17:00.001+02:00

Siis aivan uskomatonta ... Tähän astiaan kylvin mintun ja persiljan kylvömatot. Merkkasin viljelykset väärinpäin ja tyytyväisenä olen seurannut, miten minttu on muka kerrankin itänyt ja versonut ennen kuin se paljastui persiljaksi! Toki olen tyytyväinen persiljaankin, mutta en ymmärrä miten en ole kertaakaan elämässäni saanut minttua itämään! Viime vuonnakin yritin kahteen otteeseen, eikä kummallakaan kerralla onnistunut, joten ostin valmiin kasvin puutarhamessuilta. Se kyllä viihtyi sitten hyvin ja vähän liiankin kanssa. Minun ja mintun kemiat eivät selvästikään kohtaa ...

Gloksinia puolestaan on viihtynyt hyvin sen jälkeen kun älysin kääntää mukulat toisin päin. Nämä ovat aivan IHANIA! Niin pehmoiset pörröiset lehdet, joita tekisi mieli silitellä. Miten kasvitkin voivat olla niin suloisia ja hellyttäviä!?

Sunnnuntaina tein pientä piha- ja lähiympäristötarkastusta kiertelemällä taloyhtiömme pihassa ja puistossamme. Nämä tulppaanit koristavat tyttäreni päiväkodin ikkunoita. Hyvin näyttävät nekin viihtyvän ja kasvavan. :-)

Puistomme purosta on jää lähtenyt ja iloinen solina ja loiske käy kun puro kiidättää sulavia lumia kohti Aurajokea. Tästä viimeistään tietää kevään koittaneen.

Jaaninojan pituus on n. 8 kilometriä ja se laskee Aurajokeen Kuralan kylämäen alapuolella. Puronvarsi on talkoilla kunnostettu ja maisemoitu ja se virtaa aivan parvekkeemme alla. Puronvarren pusikoissa on melkoisesti elämää: lintuja, monen lajin hyönteisiä, rusakoita, fasaaneja, kettuja ... ihana keidas kauniissa puistossa.

Kuten jäljistä näkyy, ensimmäiset sorsat ovat palanneet ja käyneet jo uimassakin. Sorsat katosivat kun puro meni jäähän, mutta nyt taas kaakatus kuuluu.

Keväisin jaksan ihastella vaikka loputtomiin puiden latvuksia ja oksien muotoja kirkkaansinistä taivasta vasten.

Ja kun lehti ei vielä ole puussa, voi bongailla viimevuotisia linnunpesiä. Löysin vähässä ajassa toistakymmentä pesää tästä talomme ympäristöstä. Kyllä kevät on ihanaa aikaa!

Tarvikkeita puutarhurin pikkukavereille

2011-03-11T14:51:00.000+02:00

Olettehan lukeneet viime aikojen uutisista, että pölyttäjät ovat kovilla: sisäsiittoisuus ja leviävät loistartunnat pienentävät kimalais- ja mehiläiskantoja. Siispä pölyttäjiä hemmottelemaan! Forestumin nettikaupasta voi hankkia mm. tällaisen kimalaisten ruokintalaudan.

"Kimalaisen ruokintalauta auttaa kimalaisia ja mehiläisiä selviytymään kevään yöpakkasista ja viileistä sääjaksoista. Sillä on aivan yhtä suuri merkitys kuin lintujen talviruokinnalla. Ruokintalauta on valmistettu kotimaisesta vanerista ja maalattu keltaiseksi (houkutusväri). Sen koko on 12 x 15 cm."

http://www.pihakauppa.fi/ puolestaan tarjoaa lintujen Omenahotelleita, yöpymispesiä, joissa linnut voivat oleskella ja levähtää.

Kukkia ja tomaatteja

2011-03-06T20:48:00.000+02:00

Ostin pari päiväää sitten kevään ensimmäiset tulppaanit. Viidentoista kukan nipusta sai kolme maljakollista näitä silmäniloja. Yksi maljakko on tässä työpisteeni vieressä ja pysähdyn vähän väliä ihailemaan näiden tulppaanien väriä ja taiteellista muotoa.

Samalla kauppareissulla lähti kotiin tämä esikko. Parilla eurolla näin paljon kauneutta! Uskomatonta, miten monenlaisissa väreissä esikoita nykyään saa. Ihastuin tämän yksilön hörsömäiseen ja romanttiseen lohenpunaisen - pinkinkirjavaan olemukseen.

Lopuksi esittelen viimesimmän tarvikehankintani: ostin kokeeksi esikasvatuslaatikon/minikasvihuoneen, jossa turvepelletit valmiina. Ensin laatikkoon kaadetaan vajaan litran verran vettä, jotta pelletit turpoavat. Sen jälkeen pellettien päällä oleva verkko siirretään syrjään ja kylvetään siemenet. Kansi päälle ja itämään. Tämän helpommaksi tuskin voi enää viljelyhommat tulla. Mullan kanssa läträäminen jää kokonaan väliin (tosin minun mielestäni se mullan tuoksu on aivan parasta!). Siis siistiä ja helppoa. Laatikko on hyvin suunniteltu, sillä se on kapea ja mahtuu siis lähes mille tahansa ikkunalaudalle. Ihan kiva hankinta pienissä tiloissa viljelevälle.

Tähän lootaan pääsivät esikasvatukseen tomaatit Tiny Tim (pensastomaatti) ja runkotomaatti Tamina. Lisäksi kylvin muutaman tomatillon ja viinisuolaheinän siemenen.

Nyt on aika: Kotiliesi 45 vuotta sitten

2011-03-06T12:18:00.002+02:00

Kotiliesi N :o 5 Maaliskuu 1 1966 Hinta 1:20

"NYT ON AIKA

- siirtyä kesään siemenluettelon ääressä - puhua kukista ja puutarhasta, suunnitella kasvitarhaa, parvekeistutuksia, kukkaikkunaa, tilata siemenet ja taimet. Vihanneskrassia ja sipulinkaislaa ainakin voi viljellä jo talvella ja vaikkei muuta palstaa olisi kuin pienenpieni ikkunalauta."

Rakastan vanhoja viikkolehtiä ja olen niitä hartaasti muutaman vuosikerran kerännyt. Keittiössämme on vaihtuva näyttely hauskimpia mainoksia ja vanhoja kansikuvia. En raaski silputa lehtiä, joten laitan ne kehysten väliin kokonaisina ja käännän vain näytteille tulevan sivun esille.

Vanhat lehdet valottavat mennyttä maailmaa ja silloisten ihmisten arkipäivää konkreettisella tavalla. Mainokset ja ilmoitukset kertovat mistä haaveiltiin ja unelmia luotiin kuten nykyäänkin. Sotavuosien pikkuilmoituksista käy ilmi se suunnaton puute, jonka keskellä arkea elettiin: "Vaihdetaan silavaa pikilankaan, myös perunat käyvät!"

Tällä hetkellä näytteillä on muistoja minun ja mieheni lapsuudesta 1960 ja 1970 -luvuilta. Nostalgiaa!

Viime kesä, osa 3

2011-03-04T14:56:00.006+02:00

Tämän pelargonipuun bongasin viime kesänä rodoslaisen kahvilan sisäänkäynnistä. Aivan mahtava komistus. tuollainen olisi parvekkeella näyttävä!

Joka puolella saarta oli näyttäviä kukkaistutuksia ja suurin piirtein keskellä ei-mitään. Nämä kukat ovat jo hieman paahtuneet kuumuudessa, mutta olivat niin upeat rosoisessa ympäristössään: vanhan luostarin kiviseinustoilla ja takorauta-aidanteilla.

Huomatkaa nämä ruukut:

Ja nämäkin ruukut:

Palstakausi käyntiin!

2011-03-03T14:35:00.004+02:00

Ja tästä se palstakausikin käynnistyy! Turun 4H ilmoittaa sivuillaan, että:

"Viljelypalstojen vuokraus alkaa Turun kauppahallissa tuttuun tapaan viikolla 13.

Maanantai 28.3.2011 ja tiistai 29.3.2011 on varattu kesän 2010 palstavuokraajille, jos he haluavat uudistaa palstavuokransa! Loppuviikolla palstat vapautuvat yleiseen jakoon!

Olemme paikalla kauppahallissa:
maanantaina 28.3. klo 9-17
tiistaina 29.3. klo 10-16
keskiviikkona 30.3. klo 9-17
torstaina 31.3. klo 9-17
perjantaina 1.4. klo 10-16
lauantaina 2.4. klo 10-13"

Haluan itse ehdottomasti saman palstan kuin viime vuonna, koska paikka on hyvä: päätytontti, vesipiste lähellä ja palstalle muutenkin helppo kulkea.

Mm. nämä aurankukat ovat viime kesäisiä palstailuni tuloksia:

Muutakin mukavaa on tapahtunut. Minä, joka en koskaan voita missään mitään, olin tällä kertaa onnekas Viidakkokirjeiden arvonnassa! :-) Kiitos vielä kovasti Viidakkokirjeille ja onnettarelle!

Viime kesä, osa 2

2011-03-01T20:57:00.001+02:00

Punapäivänkakkara kesäpaikkamme perennapenkistä.
Jonkin aikaa mietin, onko se liian hurja ilmestys ympäristössään, kun miljöö on muuten sellaista vaatimatonta ja perinteistä. Mutta eikös nyt joukkoon yksi hienostelijakin sovi?

Olen hoitanut ja uudistanut kesäpaikallamme pientä niittylämpärettä ja tässä kiitos! Ihana niittykukkakimppu. Tätä kuvaa katsoessa tulee niin ikävä kesää, että aivan vihloo.

Kevään uutuuksia viljelijöille

2011-02-25T09:18:00.000+02:00

Onneksi en hätiköinyt viime kasvukaudella parvekkeen sisustuksen kanssa, vaan tyydyin virittelemään itse viljelylaatikot laastiämpäreistä. Tänä keväänä on nimittäin tullut kaikenlaista kivaa markkinoille nimenomana parveke- ja ruukkuviljelijöitä ajatellen. Näihin on päästävä tutustumaan lähemminkin:

Tässä siis Kekkilän uutuus parvekeviljelysetti, jossa on jalallinen viljelylaatikko, hylly tarvikkeita varten, sekä köynnöstuki! Tästä linkistä lisää kuvia ja tarkempi esittely.

Niin ikään Kekkilän valikoimista, eli vihervitriini.http://www.kekkila.fi/kotipuutarhurit/tuotteet/koti-piha-tuotteet/vihervitriini, jossa säädettävät hyllyt ja automaattinen katon avaaja tuuletusta varten. Eli kun lämpötila nousee liian korkeaksi, katto aukeaa itsestään. Suomelan sivuilla on lisää juttua näistä tuotteista.

Myös Nelsonilla on tarjota pienoiskasvihuone parvekkeelle:

Tokihan nämä vitriinit, pienoiskasvihuoneet ja viljelylaatikot ovat aivan jotain muuta kuin laastilaatikot ja Hong Kongin muoviset kasvihuonehökötykset. Toisaalta intoa rajoittaa raha: vitriinin hinnaksi mainitaan 750€ ja viljelylaatikon hinnaksi 159€ (Nelsonin pienoiskasvihuoneen hintaa en tiedä). Jospa joulupukki olisi ensi jouluna armollinen?

Lopuksi vinkkaan Suomelan http://www.vihervinkit.fi/ -sivustosta. Arkistosta löytyy sivutolkulla mm. hyviä taimikasvatusohjeita.

Sininen unelma

2011-02-23T15:55:00.001+02:00

Tämän ihanan sinisen soilikin ostin taannoin Helle Oy:ltä. Ensimmäiset kukat ovat jo kuihtuneet, mutta uusia on tulossa ripeään tahtiin. On se vaan niin kaunis, oikea sininen unelma!

Ikkunalaudalla on jo vihreää. Lehtikorianteri on yrteistä eka ja aivan riehaantunut. Pitänee siirtää se esikasvatuslaatikostaan suurempaan ruukkuun. Ensimmäisiä makujakin päästiin jo maistelemaan.

Niin - ikkunlaudalla on vihreää ja sen lisäksi ahdasta. Onneksi ikkunalautoja on useampia ... Etualalla viimeksi kylvetyt chili (Jamaican Bell), sekä paprika (Long Red Marconi). Ostin myös pari kasvivaloa lisää pidentämään ikkunalaudan elättien iltoja.

Aapon Chiliä ja Saippuaa lukiessani tajusin, että olen istuttanut omat gloksinian mukulani väärin päin. Siis pitää istuttaa se "karvainen" puoli ylöspäin. Luojan kiitos, en ollut kastellut mukuloita pilalle ja kun käänsin ne, alta paljastuikin pienet kissantassujen näköiset alut! Kiitos Aapolle tästä vinkistä. Olin nimittäin aikeissa nakata mukulat mäkeen, kun eivät näyttäneet mihinkään ryhtyvän.

Hmm ... aurinko paistaa ja pakkaset hellittävät. Kohta saa ryhtyä tomaatin kylvöön!

Viime kesä

2011-02-22T09:55:00.000+02:00

Tässä hieman viime kesän muisteloita: parvekkeeni heinäkuussa. Etualalla minigardenissa chiliä ja aivan ihanaa kerrottua petuniaa, jonka kasvatin itse siemenestä. Petunia kukkia röyhysi lokakuulle saakka ja pakkasilta maljakkoon pelastetutkin säilyivät sisällä parisen viikkoa aivan tuoreina. Taka-alalla näkyy tomaattimetsä ja vasemmalla ämpärissä auringonkukkia.

Tämähän on vain parvekkeen yksi kulmaus, joten suurin osa kasveista on tässä kuvassa näkymättömissä. Minigardenin seuraavissa kerroksissa kasvatin viime kesän yrtit.

Kaikenlaista talvipäivän ratoksi

2011-02-10T15:19:00.001+02:00

Arvonnan palkinnot lähtivät toissapäivänä postiin, joten voinen ne nyt esitellä! Siemenet ovat Lord Nelsonin valikoimista ja yritin valita ne siten, että ovat mukavia kasvattaa, sopivat ruukkupuutarhurille ja että valikoimassa on sekä syötävää, että katseltavaa. Esittelytekstit suoraan siemenpussista, kuvat Puutarhaliike Helle Oy:n verkkokaupasta.

Ihanasti tuoksuva matala tuoksuherne, jolla on leviävä kasvutapa. Sopii hienosti amppeleihin ja uurniin, tai

peittokasviksi esim. korkean tuoksuherneen eteen.

Aasialaisia sekavihanneksia sisältävä erikoissekoitus, joka soveltuu moneen käyttöön, esim. salaatteihin, kevyesti keitettäväksi sekä wokkaukseen. Toistuva kylvö on eduksi. Kun toistat kylvön säännöllisesti, saat käyttöösi tuoreita lehtiä ja nuoria taimia todella pitkään.

(Oma huomautus: näitä kokeilin itse viime kesänä palstallani. Ehdin saamaan hieman maistiaisia ennen kuin kirpat hyökkäsivät. Olivat aivan mahtavan makuisia!)

Matala ja tiiviskasvuinen paprikalajike, jota voi kasvattaa ruukussa suojaisessa ja aurinkoisessa paikassa. Keskisuuret hedelmät. Vihreä hedelmäsato on runsaampi, mutta oranssiksi kypsyvien hedelmien maku on makeampi. Erittäin monikäyttöinen. Korkeus 30-40 cm.

- - -

Omalla ikkunalaudallani on tapahtunut lyhyessä ajassa paljon. Yrit ovat jo pikkutaimilla ja chilit ovat pörhistyneet huomattavasti kun viime päivinä on ollut ulkona kirkasta ja aurinkoista. Lisäksi olen tehnyt uusia kasvihankintoja - niistä enemmän seuraavassa postauksessa!

Blogivinkki: Aapon Chili & Saippua

2011-02-08T14:00:00.000+02:00

Halojata päivää kaikille!
Nyt on pakko mainostaa aivan huippumakeeta blogia, Aapon Chiliä ja Saippuaa.
http://aaponchili.blogspot.com/

Kasiluokkalaisella Aapolla on laidasta laitaan asiaa kasveista ja käsitöistä! Aivan mahtavaa, että nuorella ihmisellä riittää virtaa niin monelaiseen tekemiseen! Hyvä Aapo! :-)

Koulintaa ja kylvömattoja

2011-02-02T15:47:00.000+02:00

Viime kesäisisten chilien siemenistä kasvatetut pikkutaimet pääsivät eilen uuteen purkkiin. Sekalaiset mysteerichilit odottavat vielä ensimmäisten kasvulehtien ilmestymistä. Vinkkinä mainittakoot, että pikkutaimia ruukuttaessa ruokalusikka tai pieni kauha on hyvä apuväline.

Viime kesäinen yrttisato oli ihana ja yrttejä tuli käytettyä tuoreena runsain mitoin. Kaiken muun kasvattaminen tuntuu helpolta, mutta minttua en ole ikinä saanut kasvamaan. En siis ikinä, vaikka monta kertaa olen sitä yrittänyt. En ymmärrä mitä teen totaalisen väärin, koska yleensähän ongelma on päinvastainen: minttu kasvaa ja leviää niin, että se heittäytyy suoranaiseksi riesaksi.

Tänä vuonna tilasin huvin ja kokeilun vuoksi sekä varmuuden maksimoimiseksi valmiita kylvömattoja. Tämä lajitelma on Korpikankaalta. Lajitelmassa on minttua, korianteria (mm. intialaisiin ruokiin), persiljaa, ruohosipulia ja basilikaa.

Tässä yhteydessä pääsevät käyttöön myös nämä viime kesän hankintani: muoviset esikasvatusruukut, joihin mahtuu kaksi tainta. Pohjassa kunnon reiät ja mukana oli myös aluslautanen. Ostin näitä useampia Kaarinan Hong Kongista alehintaan, taisivat olla ainoastaan euron kappale. Valmistajaa en valitettavasti muista kun pohjassa ollut tarrakin on lähtenyt lipettiin.

Kylvömatot ovat siis ohutta ja maatuvaa materiaalia, joihin siemenet on kiinnitetty valmiiksi paikoilleen. Matto vain mullan pinnalle ja pussin ohjeiden mukaisesti ohut multakerros päälle.

Vielä reilu kastelu, kaunis taimikyltti kylvöstä koristamaan ja ikkunalaudalle kasvamaan.

Ja huom! Kaksi arpajaispalkintoa on vielä lunastamatta! Siispä Viiru ja Maija, ilmoittautukaa! :-)

Paljon onnea Tiia, Viiru ja Maija!

2011-01-31T14:54:00.000+02:00

Tatatadaa! Arvonnassa arvottiin KOLME palkintoa!
Tiia, Viiru ja Maija saavat siemenyllärin jahka postittavat yhteystietonsa osoitteeseen partsipuutarhuri@yahoo.com

Esittelen palkinnot myöhemmin myös täällä, mutta odotellaan ensin, että voittajat saavat omansa. Muutenhan kysymyksessä ei ole yllätys!

Vielä kerran onnea voittajille ja OIKEIN paljon kiitoksia ja virtuaaliruusut kaikille arvontaan osallistuneille! :-)

Esikasvatuksesta vinkki!

2011-01-25T13:22:00.001+02:00

Vink - vink!
Siemenvesalla on verkkokaupassaan oivallinen palvelu. Systeemi ryhmittelee siementarjonnan esikasvatusaikojen mukaan ja tiedot löytyvät koko tuotevalikoimalle. Toimii siten lähes täydellisenä esikasvatuskalenterina.

Palveluun pääsee tästä:
http://puutarha.net/index.asp?s=/artikkelit/849/tuotteet+kuukausittain.htm

Lisäksi kirjavinkki: eilen käytin joutilaan aikani kirjakaupassa ja sieltä matkaan lähti teos "Pihan perinnekasvit". Kirjasta löytyy myös Hesarin arvostelu.

Minullahan on meneillään ikuinen mökkipihaprojekti pienellä kesäsaarellamme. Mökkinä on vanha hirsirakennus, ympäristö metsää, vanhaa niittyä ja tietysti järvenrantaa, sekä pienen pieniä suolämpäreitä ympäri saarta. Tuohon miljööseen ei mielellään ruusutarhaa istuttelisi, vaan perinnekasvit rakennusten ympärillä sekä puolivilli ja -vallaton niitty sekä jonkinlainen metsäpuutarha on ainoa oikea vaihtoehto.

Hankkimassani kirjassa esitellään juuri ne aidot ja alkuperäiset perinnekasvit - siis ne, joista mummolat muistetaan ja jotka ovat jo päässeet lähes unohduksiin uusien lajien ja lajikkeiden vyöryn myötä. Kirjan kasviesittelyt ovat mielenkiintoisia ja yllättäviä: monet nykyään rikkaruohon asemaan alennetut kasvit ovat aikoinaan olleet tärkeitä ja arvokkaita viljelyskasveja mm. lääkkeiden valmistusta varten.

Maatiaislajikkeiden metsästyksessä on oma työnsä, mutta pikainen googlettaminen osoitti, että saatavuus on parantunut aivan viime vuosina mukavasti.

Ja taas pitäisi malttaa odottaa sitä kesää ...

Kylvöohjeista

2011-01-23T20:27:00.003+02:00

Pientä päivitystä taasen! :-)

Viime vuotisista cayenneista keräämäni siemenet ovat olleet mullissa jo hyvän aikaa ja nyt taimella. Jalapenot ovat itäneet ja pääsivät tänään multiin. Idätin siemenet kosteassa talouspaperissa, joka onkin hyvä konsti! Sitten vain itäneet siemenet pieniin ruukkuihin. Lisäksi taimella on joukko mysteerichilejä. Kas sattui niin, että merkkasin kylvökset vain pienillä lapuilla ja pienimmäinen sitten otti keräsi kaikki laput pinoon ja ... niin. Toki jossain vaiheessa kesällä selviää, mitä mikäkin on.

Lisäksi kylvin viime vuonna isoäidiltä tilaamani perhoskukan Schizanthus pinnatus (jota myös köyhän miehen orkideaksi kutsutaan) siemenet. Kylvöohjeita etsiessäni havaitsin, että ohjeet ovat siellä ja täällä aivan ristiriitaiset. Milloin esikasvatusajaksi mainitaan helmi-maaliskuu, milloin maaliskuu, milloin huhtikuu. Toisissa ohjeissa sanotaan, että kylvös pitää asettaa valoon ja toisessa, että siemenet itävät pimeässä. Nyt ne ovat hyvin ohuen multakerroksen kanssa ikkunalaudalla. Saapa nähdä, mitä heistä tulee vai tuleeko mitään.

No, amaryllikset voivat hyvin. Joulun sijaan kukkaloistosta nautitaan nyt! Vasemman puoleinen punainen ritarinkukka on vanha sipuli, eli toissa joululta. Kesän sipuli eli huonolla hoidolla parvekkeella ja kasvatteli lehtiä ja nyt palkitsi täysihoitonsa kukkimalla. Kukat ovat pienehköjä ja siroja, todella kauniita!

Ja joo - osallistukaahan arvontaan täällä! Vielä on viikko aikaa ja palkintona lajitelma mielenkiintoisia siemeniä!

Ostoksia ja ensimmäiset kylvöt

2011-01-14T15:08:00.000+02:00

Olen kierrellyt kauppoja kotisohvalla istuen.
Puutarhakirjoilla http://www.puutarhakirjat.fi/ on ale-meneillään ja tilasin sieltä muutaman teoksen, kuten kahdella (!) eurolla Mikko Piiraisen "Rikkaruohot". Kirjassa on esitelty yleisimmät rikkikset valokuvineen, niiden luonnonmukaista torjuntaa, sekä rikkisten hyötykäyttöä. Tätä teosta suosittelen!

Uusi Pihakalenterikin kolahti postista ja tuli välittömästi keväinen olo.

Kalenteri onkin tarpeen, sillä laitoin viime viikonloppuna itämään muutamia viime kesänä kasvattamani chilin siemeniä ja tänään itäneet siemenet pääsivät multaan. Tämä viime kesänä kasvattamani (cayanne) chili oli ap. F1 siemenistä kasvatettu, joten uusi sukupolvi ei ilmeisesti ole äiteensä kaltaista porukkaa, vaan mitä sattuu -tyyppistä. Teinkin tämän kokeilun puhtaasta uteliaisuudesta ja jännityksellä odotan taimettumista.

Muistakaahan osallistua arvontaan (pari bloggausta taaksepäin)! Aikaa on tämän kuun loppuun saakka. :-)

Siemeniä

2011-01-09T00:00:00.000+02:00

Tilaamani siemenlähetys Isoäidiltä tuli jo viime viikolla, eli muutamassa päivässä! Todella hyvää ja nopeaa palvelua.

Tässä erässä saapuivat aiemmin mainitsemani avomaankurkku "Bush Champion F1", (joka sopii myös amppelikasvatukseen), Silkkiunikko "Falling in love" sekä Paprika "Long Red Marconi".

Näiden lisäksi tulivat
- bataviansalaatti "Printemps"
- avomaan runkotomaatti "Tamina"
- pensastomaatti "Tiny Tim"
- kurpitsa "Uchiki Kuri"
- vihanneskrysanteemi l. Kruunukakkara

Vihanneskrysanteemi on minulle aivan uusi tuttavuus. Olen lukenut sen viljelystä ja käytöstä eri blogeista ja kiinnostuin kokeilemaan. Sen kerrotaan olevan nopeakasvuinen vihannes ja aromaattinen mauste. Vihanneskrysanteemissa on on keltaisia ja valkoisia päivänkakkaramaisia kukkia ja sen versoja voi käyttää aasialaisen keittiön keitoissa ja salaateissa. Siemenpussin mukaan vihanneskrysanteemi voidaan suorakylvää jo toukokuussa ja satoa se antaa lokakuulle saakka. Siis syötävää ja silmäniloa samassa kasvissa!

Kuvassa vihanneskrysanteemia Paratiisin taimitarhan/Lord Nelsonin valikoimista:

Yllätyslahjaksi sain pussin punaista aitoelämänlankaa. Se päätyy köynnöstämään parvekkeelle suureen ruukkuun.

Tomaatin suhteen tein pienen virhearvion. Ajattelin avomaantomaatti Taminaa palstalle kasvatettavaksi ja vasta tilauksen tultua tajusin, että kyseessä on runkotomaatti. On epätodennäköistä, että saisin palstalla runkotomaatit tuettua ja hoidettua niiden vaatimalla tavalla. Aionkin kokeilla, onnistuisivatko parvekkeella.

Tiny Tim -pensastomaattia minulla oli viime vuonnakin ja se tuotti parvekkeella mukavan sadon. Lisäksi vein ylijääneitä taimia myös palstalle ja yllätyksekseni selvisivät siellä oikein hyvin ja kypsyivät erittäin maukkaiksi.

Uuden kasvuvuoden BLOGIARVONTA!

2011-01-04T13:17:00.000+02:00

Kuvassa yksi tämän vuotisista amarylliksistäni. Oli puhjennut kukkaan lomien aikana.

Hyvänen aika sentään! Kävijämittarini kertoo, että blogissani on vierailtu jo yli 10 000 kertaa! Sen kunniaksi siis arpajaiset pystyyn.

Säännöt ovat samat kuin ennenkin: jätä kommenttilootaan ilmoitus, että haluat osallistua arpajaisiin. Kommentin voit jättää tässä vaiheessa anonyymina, voittajalta kysyn tiedot sitten privaatisti erikseen.

Arpajaiset alkavat än-yy-tee-NYT ja osallistumisaikaa on tammikuun loppuun saakka.
PALKINTONA yllärisiemenpaketti, johon valikoidaan erityisesti parveke- ja ruukkupuutarhureille sopivia syötäviä ja katseltavia viljeltäviä ja mahdollisuuksien mukaan myös ihania uutuuksia. Siis osallistukaa sankoin joukoin!

Uusi vuosi: Nilsiän Aholansaari

2011-01-03T16:09:00.000+02:00

Hevostelun ja lumiriemujen lisäksi kävimme Nilsiän Aholansaaressa, jonne tänä talvena pääsikin suoraan Tahkolta jäätietä pitkin. Aholansaari on Paavo Ruotsalaisen "kotisaari" ja Paavo Ruotsalainen puolestaan herännäisyyden, eli körttiläisen herätysliikkeen isä. Saaressa toimii mm. kurssikeskus.

Näin uskonnottomanakin Aholansaaressa kiinnostaa ennen kaikkea kulttuurihistoria ja upea miljöö: kuurainen talvipäivä, talvinen valo, luminen satumetsä - ja perinteinen hirsipirtti. Eiköhän tämäkin ole yksi suomalaisista sielunmaisemista?

Uudenvuoden hevostelua

2011-01-03T15:10:00.000+02:00

Vietimme uutta vuotta Nilsiän Tahkolla.
Uuden vuoden aattona lähdin rinteen sijaan issikkavaellukselle. Oli aivan upeaa. Nämä ihanaiset hevoset asustavat Tahko Riding Clubilla.

Talvipäivän poni. Ja ruokaa.

Heh! Ruokaa!

Ruokaa, ruokaa - enemmän ruokaa!

Joko se ruoka tulee?

Äitiii ... mitä tuo tekee? Antaako se ruokaa?

Uusi vuosi ja uudet siemenet! Nyt se alkaa!

2011-01-02T20:55:00.001+02:00

Hyvää uutta vuotta kaikille!
Palailimme eilen lomamatkalta ja olipa iloinen yllätys, kun kotona oli odottamassa ensimmäinen siemenluettelo Isoäidiltä! Voiko parempaa iltalukemista olla?

Tänään tein ensimmäisen tilauksenkin http://www.isoaidinkasvit.fi/.
Oli pakko varmistaa, etten jää ilman uutuuksia: esim. tämä avomaankurkku on varmasti parveke- ruukku- ja palstapuutarhurin unelma mikäli on niin hyvä kuin esittelyssä mainitaan.
"166. Avomaankurkku "Bush Champion" F1

Frilandsgurka. Matalakasvuinen, maukas avomaankurkku, joka sopii mainiosti ruukku- tai amppeliviljelyyn parvekkeella tai patiolla. Esikasvatus huhtikuussa. Pienet taimet kannattaa siirtää vahvistuakseen noin 15 asteen lämpötilaan. Lopullinen istutus toukokuussa, asteittain siirto ulos
hallojen mentyä."

Ja koska paprikan kasvatus onnistui viime kaudella todella hyvin, pitää harrastusta jatkaa. Näitä mukavanmallisia vihannespaprikoita olen muutaman kerran ostanut kaupan vihannestiskistäkin. Olivat hyviä, maku makea ja sopivat kaikenlaiseen käyttöön.

Ja palstaa pääsevät sulostuttamaan nämä suloiset unikot.

Ransu vs. Ransu

2010-12-28T18:16:00.000+02:00

Terveisiä Keski-Suomen nietosten keskeltä!

Olen Ransu-dreeveri ja eilen kuulin, että jossain saaressa kaukana asuu Ransu -niminen kissa. Nyt katti katotaan, kumpi pärjää paremmin hangessa!

Kaikki olis paljon helpompaa, ellei tarviis kiskoo tuota kömpelöä ihmistä perässä kuin kivirekeä.

Usko nyt. Tästä sitä on menty ennenkin ja tästä mennään nytkin!

Tästä se polku meni ennen lumisateita ja tästä se menee nytkin!

Nytmä en enää muista, pitikö kääntyy tästä vai tosta. Mut tuu sä vaan perässä, mä hoidan tän homman!

JIHAA! Täällä. Ei oo mitään hätää.

Rauhallista joulunaikaa ja kasvuniloa vuodelle 2011!

2010-12-21T17:24:00.000+02:00

Ja huomenna on päivä jo kukonaskeleen pidempi! Kevät tulee, vaikka joulukaan ei ole vielä ohi. :-)

Tämän hurmaavan hyasintin myötä haluan toivottaa kaikille blogikavereilleni ja blogini lukijoille iloista joulumieltä ja huumaavaa kevään odotusta. Olen viettänyt monia hauskoja ja mielenkiintoisia hetkiä blogienne parissa ja iloitsen jokaisesta kävijästä omalla sivustollani. On mukavaa ja antoisaa jakaa kanssanne rakkaus puutarhaan ja luontoon. Jatketaanhan samaan malliin myös uudella kasvukaudella? :-)

Partsipuutarhuri hiljentyy joulun viettoon ja raportoi jossain vaiheessa kuulumisia lumisten vaarojen keskeltä.

Joulun odotusta. Puhukoot kuvat puolestaan :-)

2010-12-14T10:22:00.000+02:00

Joulupukin odotusta!

2010-11-21T23:51:00.002+02:00

Takuuvarma keino taatusti mieluisiin joululahjoihin on hankkia ne itse.

Pitkään olen pohtinut huonekasvieni sijoittelua ja sitä millä ikkunalaudan sisäpuutarhaan saisi hieman ryhtiä ja lisäkauneutta. Elsan lempituolista ne löytyivät:

Tätä hurmaavaa vedenturkoosia amppelia tilasin kaksi kappaletta. Talven saavat viettää olohuoneen ikkunan edustalla tai kenties työhuoneessa, mutta kesän parvekkeella. Paitsi että nämä ovat niin ihania, että keittiöönkin sopisivat. Ja toisaalta kun katsoo tuosta kuvasta miten edukseen nämä ovat vanhaa hirsiseinää vasten, niin kesäasunnollekin näitä olis kiva ... Paitsi että tulin luvanneeksi, että tilaa kuormalavoittain mitään. ;-)

Ja nämä metalliset (pituus 50 cm, huom!) tukikepit saavat tukea tämän joulun amaryllikseni ja kesällä nekin työllistyvät parvekkeella. Nyt mainostan: tämä RAUTAKEPPI (= ikuinen) maksaa ainostaan KAKSI euroa.
Näitä olen nimenomaan kaivannut, sillä varsien venyessä pituutta olen tukenut huojuvia amarylliksiä hätäpäissäni kaikella mahdollisella kättä pidemmällä alkaen vappuviuhkan kepistä päätyen grillitikkuihin. Öh ...

Ja vielä kasa näitä. Sinkittyjä taimikylttejä. Siis ikuisia nekin. Hyvästi ja näkemiin kaikenmaailman vettyvät lappuset ja muoviset hökötykset. Näitä en raaski viedä palstalle toisten pöllittäväksi, vaan käytän täällä kotona sisällä ja parvekkeella. Näihin on kätevä merkitä esim. uuden ruukkukasvitulokkaan laji ja lajike jahka sen oppii ulkoa. Ja tällaiset yksinkertaisen kauniit kyltit tuovat ruukkukasvin purkkiin eloa, tyylikkyyttä ja ryhtiä.

Ja sitten huonekasveihin. Minähän kesällä lähes tapoin ne.
Huolehdin matkalle lähtiessä parvekekasvien kastelusta niin, että unohdin osan huonekasveista ja oli aivan millistä kiinni, ettei esim. rakas <3 ja kovasti kukkinut Hoya bellani päässyt hengestään lopullisesti. Kuvittelin sen jo kuolleen, mutta ennen mäkeen nakkaamista tein vielä ruumiinavauksen ja totesin, että jotain elävää taitaa vielä olla. Upotuskastoin Hoyan ja leikkasin kuolleet versontyngät pois ja laitoin takaisin olohuoneen ikkunalle roikkumaan. Tänään huomasin hänessä uutta elämää: pienen pienet vihreät versot pilkistävät vanhoista oksantyngistä! Kukkia on varmaankin turha seuraavan vuoden aikana odotella, mutta pääasia on, että henkiin jäi.

Ja uusin hankintani on tämä: maaorkidea Ludisia discolor (kuva sivustolta: http://www.repotme.com/orchid-repotting/). Ihastuin tämän kasvin herkkään kauneuteen (kuva ei aivan ole edukseen) ja myyjän mukaan maaorkideat ovat helppohoitoisiakin: kunhan joskus muistaa kastella ja niin hyvä tulee.

Marraskuu

2010-11-09T14:05:00.000+02:00

Tällaiselta maailma näytti viime pyhänseutuna Kurjenrahkan retkeilyalueella. Pakkohan se on uskoa, että talvi sieltä tulee.

Odottelen yhä edelleen inspiraatiota, jotta saisin koristeltua parvekkeen talvikuntoon ja joulua varten. Suurimmat siivoukset on tehty, mutta stailauspuoli odottaa vielä.

Talven tullessa

2010-10-14T00:55:00.000+03:00

Nyt on palstat, parvekkeet ja purkit laitettu talvelle.
Perunasato korjattu (pari täyttä ämpärillistä ja mahtavan hyviä!), porkkanat ja viimeiset pakkasia uhmanneet kukat kerätty talteen. Parveke odottaa vielä siivousta ja talviasuaan: lyhtyjä ja havuja. Jospa viikonloppuna iskisi inspiraatio siihen puuhaan.

Tässä vielä kuvamuisto loppusyksystä: viimeinen kelloköynnöksen kukka ennen ensimmäisiä yöpakkasia!

Pitkästä aikaa - kauden satoa!

2010-09-15T20:18:00.000+03:00

No niin. En sentään ole blogiani unohtanut, mutta työt ja oman kodin remppa imuroi kaiken liikenevän ajan tuntemattomaan mustaan aukkoon ja päivät vain silmissä vilisevät.

Palstalla ja parvekkeella ei vielä ole siirrytty lepotilaan. Viimeksi tänään aamulla keräilin parvekkeelta leivän päälle lomien jälkeen elokuun alussa kylvämäni jääsalaatin lehdet. Kukassa edelleen ovat kerrotut petuniat sekä krassit ja suurin osa yrteistäkin vehreinä ja pystypäisinä. Palstalla loput perunat odottavat korjuuta, mutta joutuvat kyllä odottelemaan jahka tämä kaatosadekausi on mennyt ohitse.

Palstani kaunottaria auringonkukkaa ja aurankukkaa.

Tämä keltainen aurinkopallo oli suuri ilonaihe! Se päätyi kurpitsachutneyksi, joka oli niin maittavaa, että jäljellä ei taida enää olla kuin yksi pieni purkki.

Ja tässä parvekkeen antimia. Nämä paprikat onnistuivat hyvin, samoin chilit, joita olen kerännyt jo useita kourallisia kuivumaan. Näitä myös ensi vuonna, sillä ovat kohtuullisen helppoja kasvatettavia ja antoivat ihan mukavan kokoisen sadon.

Omia kirsikkatomaatteja meillä syödään vieläkin. Päivittäin saa parvekkeelta kerätä kourallisen makeita pikkutomaatteja. Raakoja terttuja on vielä puskat pullollaan. Pitäisi ilmeisesti kerätä ne pois ja kypsytellä sisätiloissa.

Lisää kesämuistoja

2010-08-29T00:03:00.000+03:00

Tässä pieni kuvatervehdys Kreikan Rodokselta, jossa vietimme antoisan viikon loman loppupuolella. Kuka tunnistaisi kuvassa olevan kasvin?

Matka oli monella tavalla mieluisa yllätys. Mielikuvat turisteja ja turistikojuja tursuavasta lomasaaresta haihtuivat kertaheitolla kun vuokrasimme auton ja kiertelimme viikon verran ristiin rastiin saarta. Luontoihmiselle Rodos tarjoaa lähes loputtomasti nähtävää. Ja ne paikallisten ruukkupuutarhat ... niitä ei voi sanoin kuvailla!

Laitan tänne laajemman matkakertomuksen aiheesta, jahka lomaltapaluukiireet helpottavat. Päivitän myös palstan ja parvekkeen kuulumiset, jahka saan ladattua kuvat koneelle.

Kesämuistoja Iisalmen Koljonvirralta

2010-08-19T15:46:00.001+03:00

Meillä on pitkä mökkimatka ja koska lomalla ollaan, viivymme matkalla useampiakin päiviä etsien aina uuden paikan jossa yöpyä. Samalla tulee harrastettua kotimaankulttuurimatkailua ja loma tuntuu vielä lomalta, vaikka sen loppu jo häämöttäisikin.

Tänä kesänä valitsimme puolimatkankrouviksi Iisalmen Koljonvirran ja sieltä Koljonvirta Campingin. Jo nettisivujen perusteella paikka vaikutti mukavalta, mutta paikanpäällä ihastuin aivan pyörälle päästäni.

Koljonvirta Camping ei ole "vain" leirintäalue sanan tavallisessa merkityksessä, vaan kokonainen historiallinen ja erittäin hurmaava miljöö monipuolisine majoitusvaihtoehtoineen ja hyvine palveluineen. Alue sijaitsee paikalla, jossa käytiin Suomen sodan kuuluisimmat Koljonvirran taistelut - tokihan kaikille sotamies Sven Dufva ja Marsalkka Sandels ovat tuttuja, eikä hissantunneilta lintsattu? ;-)

Alueen päärakennus on Suomen ensimmäisiin naiskansanedustajiin sekä Martta-yhdistyksen perustajiin lukeutuvan Alli Nissisen lapsuudenkoti. Rakennus on käytössä majoitustiloina ja siinä toimii myös mainio ravintola. Huoneet olivat tilavia ja vanhoja aikoja kunnioittaen entisöidyt.

Kartanomajoituksen lisäksi alueelta löytyvät normaalit leirintämökit, sekä asuntovaunu- ja telttapaikat. Ravintolan lisäksi apetta tarjoaa myös kahvila, joka toimii infopisteen yhteydessä.

Alueen pihapiiri oli suorastaan uskomattoman siisti ja kauniisti laitettu. Oman riemastuttavan lisänsä alueelle toivat kaikennäköiset ja -kokoiset puupatsaat, jotka ilahduttivat kaikkia asiakkaita ikään ja kokoon katsomatta. Lapsille on tarjolla keinut ja liukumäet, sekä aivan loistava uimaranta.

Eläinkansaakin löytyy: pupuja ja lampaita, sekä aivan vieressä sijaitsevan ratsastustallin hevoset. :-)

Kulttuurimatkalaisia riemastuttaa tieto, että parinsadan metrin päässä alueesta sijaitsee myös Juhani Ahon museo, Iisalmen entinen pikkupappila. Museon ympäristöön on rakennettu historiapolku, joka kierrättää Suomen sodan aikaisilla paikoilla ja upeassa yläsavolaisessa järvimaisemassa.

Vaikka tämä ei ole maksettu mainos (vaikka tokihan me sudeettisavolaisetkin vedämme aina hieman kotiinpäin :-)), niin mainostan silti: rauhaa rakastavat lapsiperheet (voiko lapsiperhe olla rauhaa rakastava), hoi! Ottakaa suunta Iisalmeen! Koljonvirran lisäksi koko kaupunki on sellainen kesäparatiisi, että ellette siellä viihdy, ei vika ole Iisalmessa, vaan jossain aivan muualla. :-)

Erityisesti täysi10 Iisalmen kaupungin sille hallintokunnalle, joka vastaa viheralueiden hoidosta! Yhdessäkään kaupungissa en ole tähän mennessä nähnyt niin komeita ja hyvinhoidettuja istutuksia kuin Iisalmessa. Erityisen vaikutuksen tekivät sillankaiteiden mahtavat kukkavyöryt, joita ihastellessa unohtui kamerankin esiin kaivaminen.

Wanhat Tawarat

2010-07-22T17:38:00.000+03:00

Kesäpaikkamme on mieheni peruja. Rakennuksen hirret ovat peräisin toisesta kylästä ja hirsi kerrallaan tänne saareen uitetut. Mieheni isän kuoleman olemme viettäneet täällä kaikki kesämme. Paljon olemme halunneet säilyttää aivan ennallaan, kuten esim. suuren pirtin kalusteineen ja esineineen.

Tuolin takana seinustalla vanha piimäleili, vasemmalla kehto ja edustalla todella vanha tuoli. Tuolilla on ikää EHKÄ parisataa vuotta.

Ja kuka arvaa/tietää, mikä esine tässä kuvassa on?

Kysymyksessä on pettuhuhmare, siis pettuleivän tekoa varten. Huhmaressa pettu (tyypillisesti männynkuorta) jauhettiin sopivan hienoksi jauhojen kanssa jatkettavaksi - jos pussin pohjalta ylipäänsä löytyi jauhon kipenettäkään ...

Pihakaunottaria ja pihapohdintaa

2010-07-22T12:49:00.001+03:00

Kivikossani kukkii mm. neidonkurjenpolvi.

Niittylämpäreeltäni löysin tämän. Minusta se on peurankello, mutta jos joku tunnistaa toisin, niin laita kommenttikenttään viestiä! :-)

Myskimalvaa perennapenkissä. Siinä samassa, jossa on mm. punapäivänkakkaraa ja harmaamalvikkia.

Sateen jälkeen pulskaneilikkatuppaat lakoontuivat, mutta kyllä ne siitä taas pystyyn nousevat.

Ja takuuvarma mustikkasato: kesäpaikkamme pihasta löytyy mustikkaa aina ja joka kesä, olipa sato muualla miten huono tahansa. Marjat ovat suuria ja meheviä.

Ja tässä ensi kesän projektityömaa. Kuva on otettu talon itäpäädystä. Kuvan alareunan polku vie halkovajalle ja huussille ja koivujen takaa kulkee polku kaivolle. Kuvan oikeassa ylälaidassa näkyy alue, joka leikataan ruohonleikkurilla peli- ja leikkialueeksi.

Tämä nurkkaus huussi- ja kaivopolun risteyksessä on ankea. Kuten alemmassa kuvassa näkyy, paikalla on sekalaista kasvustoa. Se on eräänlainen siirtymävyöhyke niitystä metsään, eikä siinä kasva juuri muuta kuin puolukanvarpua ja maitikkaa ja heinää. Tämä alue joutaa siis hyvin muuhun käyttöön, eli MINUN käyttööni, eli MINUN kukkapenkeille! :-D

Alue on loivassa rinteessä (vaikka se ei käy kuvasta ilmi). Siispä mahdollisuuksia on monia muotojen suhteen. Se nyt on kuitenkin varmaa, ettei tähän ruusutarhaa tule, vaan joka laji on oltava jollain tavalla paikkaan sopiva: vanhoja perinneperennoja, sekä jotain metsäpuutarhaan sopivaa. Ja yhtään puuta ei kaadeta, eikä yhdenkään puun tainta, joten ne on huomioitava myös suunnitelmissa.

Lisäksi ajattelin elävöittää aluetta kivi-ilottelulla, eli kuorin muutaman suuren kiven esiin sammalten kätköistä ja loihdin niiden ympärille jotain ... hmm ... aivan kuola valuu ja ideat suorastaan tursuavat!

Villit ja vapaat

2010-07-17T00:36:00.000+03:00

Kai kaikki ovat kuitenkin sitä mieltä, ettei niittykukkia voita mikään?

Kesäpaikkamme etupiha on yleensä leikattu ruohonleikkkurilla tasaiseksi lähinnä lasten leikkejä ja pelejä varten. Joitakin kesiä sitten anastin pienen läntin itselleni ja annoin armottoman kiellon taittaa läntiltä ruohonkorttakaan. Elvytin maata, kitkin suurempia rikkoja ja tilasin niittysiementä. Loppukesän niiton ovat lampaat hoitaneet. Kun olemme lähteneet lomien loputtua pois, on portit jätetty auki ja lampaat ovat saaneet tulla vapaasti pihaan rellestämään. Nyt niittypläntilläni kasvaa kissankelloa, päivänkakkaraa, harakankelloa, puna-ailakkia, komeita puna-apiloita, käenkukkaa, pulskaneilikkaa (joka kasvaa täällä luonnonvaraisena) ja mitä vain kuvitella saattaa.

Leikkaamatta ja nyhtämättä ovat jääneet myös pihapiirin ojien ja polkujen pientareet, jotka parhaimpaan aikaan kaunistelevat yhtenä niittykukkamerenä.

Niin kaunista, niin kaunista.

Soutukaverit

2010-07-12T23:36:00.000+03:00

Näiden epeleiden kanssa pieni soutumatka mantereen puolelle sujuu lystikkäissä merkeissä. Mökkijärvessämme on piisameita runsaasti, ja erityisen paljon niitä on oman saaremme ympäristössä. Lieköhän siksi, että täällä niitä ei kukaan hätyytä pois katiskoilta? Suloisia eläimiä ja hyödyllisiä! Parturoivat joka kesä rantamme liiasta ruo`osta, joten venepaikka ei pääse metsittymään.

Perennapenkin väriloistoa

2010-07-09T17:07:00.000+03:00

Tämä ihanuus koristaa kesäpaikkamme uudistunutta perennapenkkiä.

Muutamana kesänä olen tuhonnut paikalla aiemmin kasvanutta tatarta, rakentanut kivikkoa ja kantanut multaa ja vihdoin tänä kesänä työ palkitaan. Penkki on kaksiosainen. Toinen puoli on kivikkoa, jossa kasvaa mm. tunturipoimulehteä ja muutamia matalia kurjenpolvilajikkeita ja toinen puoli on tavallinen multapenkki, jossa harmaamalvikkia, pisamakelloa, malvaa ja tätä kuvassa näkyvää väriläiskää, eli punapäivänkakkaraa.

Muut kukat ovat vielä nupuillaan, mutta nämä kaksi yksilöä ovat olleet auki jo useita päiviä.

Vaaroilla ja tuntureilla

2010-07-09T14:24:00.000+03:00

Näissä karhumaisemissa kuljeskelimme eilen. Suurpetoja ei tullut vastaan, mutta tulipa teeri poikineen, joukko korppeja, sekä harvinaisempi ilmiö: käki lennossa! Tuntureiden juurella kosteikoissa kukkivat ihanat suokasvit ja maariankämmekät suoranaisina peltoina! Ja huipulla oli hiljaista. Niin hiljaista.

Kesäyö

2010-07-06T23:52:00.000+03:00

Kentillä kasteisilla

hämärä käy yli maan.

Valkea niittyvilla

vielä on valveillaan

katsoen kummissansa

kuinka rukoukseen

kaikkien kukkien kansa

kumartui hiljaiseen.

Kuusen latvasta ääni

pienoisen huilun soi.

Minäkin kumarran pääni

minunkin sisällä soi.

Aaro Hellaakoski: Kesäyö

Nyt on vietetty kesää niin urakalla, että bloggaus on jäänyt ja jäänyt. Näillä keleillä ei ehdi sisällä istumaan kun on kiire nauttia joka solulla tästä tähän asti aivan upeasta suvesta!

Saavuimme tänne kesäpaikallemme eilen. Kaupunkiin jäivät paluuta odottelemaan huolella kitketty ja kasteltu palsta, sekä parvekekasvit, joille viime kesän tapaan virittelin vesiämpärit ja Blumat-kastelijat. Karsin ja leikkasin alas reilulla kädellä mm. yrttejä, jotta haihduttaisivat vähemmän ja kasvusto uudistuisi sopivasti loman aikana. Siirsin myös joka ruukun parvekkeen lattialle pahimmalta paahteelta suojaan.

Täällä kesäpaikalla en ole vielä ehtinyt pihahommia edes ajattelemaan, vaan olen nauttinut täysin rinnoin näistä luonnonmukaisista kukka-astelemista.

Pitkästä aikaa!

2010-06-30T23:50:00.000+03:00

Terveisiä parvekkeelta! Tämä ihanuus odotti minua kun tulin töistä kotiin! Istutin kolme auringonkukan tainta sinkkiämpäriin. Kylvin ne vasta huhtikuussa-toukokuussa, ja nyt jo kukkivat. Kukintansa on aloittanut myös kerrottu petunia, jotka kasvatin niin ikään itse siemenestä.

Ja terveisiä palstalta. Siellä kaikki hyvin. Perunat kasvavat kovasti vartta ja pian on multaamisen aika. Härkäpavut kukkivat ja auringonkukat sielläkin ovat kovasti tanakoita ja nuppujen alkuja on jo näkyvissä. Sipuli voi hyvin ja porkkanat harvensin tänään! Salaatti meni kirpoille, mutta kasvaa kuitenkin, vaikkakin reikäisenä. Annan sen olla elukoiden ilona, enkä viitsi nyhtää pois.

Meillä on kotona ollut remontti, seiniä on maalailtu ja vanhoja kauhtuneita tapetteja revitty pois illat pitkät, joten en ole jaksanut blogiakaan päivitellä. Tänään alkoi kuitenkin lähes kuuden viikon LOMA, joten päivityksiä on luvassa useammin ja ensi viikosta alkaen kesämökin puutarhasta! Jännityksellä odotan, miten viime kesänä istuttamani perennat ovat viihtyneet ypöyksin koko vuodenkierron.

Huomenissa lisää kuvakuulumisia.

Ensimmäinen erä Kirpat vs. Partsipuutarhuri: 1 - 0

2010-06-14T22:22:00.000+03:00

Viikonloppuna tuli vettä joka tuutista ja kasvimaalla tapahtui huimaa piristymistä. Kurpitsat venyivät sateiden ansiosta mittaa ja taimissa näkyy jo kukkanuppuja. Sipulit kasvavat vartta ja toivottavasti pian myös ympärysmittaa. Herneet ja härkäpapu ovat hyvässä kuosissa. Ja kiisseliporkkanat ovat itäneet hienoissa riveissään!

Ja salaatti on kasvanut tuuman mittaiseksi - ja suoraan kirppojen evääksi. Meinasi itku tulla kun näin ne muuten varsin komeat erilaiset salaattini, mutta kirpan perkeleiden rei`ittäminä. Kiukkuisena maistelin muutamia ehjimpiä lehtiä ja totesin maun todella erinomaiseksi. Valitettavasti eivät jättäneet minulle mitään. Minulla on kyseisen salaattimixin siemeniä vielä runsaasti jäljellä, joten ajattelin kokeilla vielä toisen kerran ja kylvää osan myös parvekkeelle. Siellä eivät ainakaan kirpat hypi silmille.

Kauheasti ei palstalla puuhaa ollut. Hieman harasin ja nypin rikkaruohoja. Niitäkään ei vielä kovin runsaasti kasvanut.

Kesäkukkien nousua odottelen kovasti. Auringonkukat ja kehäkukat ainakin ovat hyvissä voimissa. Tällä käyntikerralla olisi pitänyt lannoittaa viljelyksiä lisää, mutta porhalsin suoraan palstalle ja vasta siellä muistin, että olisi pitänyt kipaista kaupan kautta kananpeetä hankkimassa. Täytyy muistaa huomenna.

Kasteluhommiin

2010-06-07T14:28:00.000+03:00

Katsokaa.
Ei vieläkään sadetta.

Tämä tarkoittaa sitä, että palstalla saa kastella joka päivä, kun vielä tuo vieno tuulonen kuivattelee maaplänttiä entisestään. Onneksi on vesipisteellinen palsta, joten ei muuta kuin kantohommiin. Olen kyllä nytkin kastellut ahkerasti, koska täällä etelässä ei ole tullut kunnolla vettä moneen viikkoon.

Eilen havaitsin, että palstalla nostavat jo rikkaruohotkin päätään. Varrellinen käytävähara on niiden nujertamiseen siis aivan ehdoton! Ei muuta kuin rikkiksiltä päät poikki ja mielummin kunnon auringonpaahteen aikaan, niin vähäksi aikaa nääntyvät.

Eilen iski jokin kumma kauhu, että jospa viljelyksistäni ei tule lopultakaan saaliiki naatin naattia. On jotenkin epävarma olo, kun katselee kokeneempien viljelijöiden viivasuoria rivejä. Noh, oppia ikä kaikki. Ensi keväänä olen monin verroin viisaampi. Ja palstailu on jo tässä vaiheessa antanut enemmän kuin ottanut. Reipasta ulkoilua tulee joka päivä ja hermo lepää, kun saa työ- ja perheruljanssin sijaan välillä keskittyä käytännön hommiin kaikessa rauhassa. Ja luontoa tulee tarkkailtua paljon ja mietiskellen.

Viimeinen silaus

2010-06-06T21:43:00.000+03:00

Sainkin repäistyä itsestäni sen verran irti, että siivosin lopultakin parvekkeen toisenkin päädyn ja kannoin kukkaportaat parvekkeelle.

Sisustuksellisesti tämä ei ole mikään taidonnäyte. Tuosta valkoisesta muovituolista haluan eroon. Tuolin vieressä oleva laatikosto on peräisin Ikeasta ja laitoin sen tuohon kun en muutakaan pöydäksi keksinyt. Laatikostossa on kuitenkin hyvä säilyttää työkaluja ja lehtiä, joten olkoot nyt siinä - kuten tuo tuolikin - kunnes löydän kaluston, jonka varmasti haluan. Toista isoa tuolia en nyt parvekkeelle kantanutkaan. Jos enemmänkin porukkaa haluaa majoittua keitaaseni, mahtuu tuonne kokoontaitettava tuoli mainiosti.

Pari amppelia puuttuu vielä ikkunan edestä, mutta niiden suhteen on sama ongelma kuin kalustonkin suhteen: mieluisia ei ole vielä löytynyt. No, kalustopuutteesta huolimatta parveke on nyt erittäin viihtyisä paikka. :-)

Parvekkeelta, päivää!

2010-06-06T14:55:00.001+03:00

Tässä parvekenäkymää tällä hetkellä. Ja tämän kaiken olen itse siemenestä kasvattanut. :-) Kasvatuslaatikoissa on mm. pensastomaattia ja pensaspaprikaa, mausteyrttejä, kurkkua ja kukkia. Valkoisessa Minigardenissa yrttejä ja yläkerroksessa chiliä ja paprikaa. Taustalla näkyvää pajuobeliskia pitkin versoaa tuota pikaa tuoksuherne. Parvekkeen toisessa päädyssä on suuri ruukku, jossa on kelloköynnöstä ja päivänsineä. Samaisessa nurkassa on tosin edelleenkin muutakin tavaraa säilytyksessä, joten kuvia nurkkausesta sitten kun saan koko parvekkeen järjesteltyä.

Pensaspaprikat ovat täynnä raakileita, suurimmat jo n. 7 cm:n mittaisia. Laskin juuri, että kypsymässä on parikymmentä paprikaa. Keltainen kirsikkatomaatti puhkesi tänään kukkaan ja yrteistä on saanut satoa jo monta viikkoa. Kunhan vielä kaikki kukat puhkeavat kukkimaan, tulee joukkoon vähän enemmän väriäkin. Ja vaikka kuvasta ei käy ilmi, niin pari tuolia ja pieni pöytäkin tuonne sekamelskan keskelle mahtuu ja kasvien hoitotoimenpiteillekin jää vielä hyvin tilaa.

Palstalla!

2010-06-05T13:31:00.001+03:00

Tässä se on, siis palstani! Kuvasta ei saa mitään tolkkua, mutta alue on suurempi kuin aari ja tällä hetkellä penkkejä on rakennettu L:n muotoisesti. Tämä johtuu siitä, että sain päätytontin, joka pystyttiin äestämään vain osittain, koska osa tuosta alueesta oli vielä liian märkää. Penkkejä on siis tähän mennessä rakennettu palstan kuivempaan osaan. Jahka penkeissä alkaa vihertämään, saan hieman havainnollisempiakin kuvia. Tällä hetkellä kaikki näyttää vain saviselta. :-)

Palstan reunoilla kylvän kaikkea mahdollista kukkaa. Toivoakseni elokuussa kukkameri räiskyy iloisen värikkäänä. Ja ehkää saan myös värikkäitä penkkejä, sillä olen käyttänyt tekniikkana luovaa sekaviljelyä, eli kylvänyt mm. tilliä ja kehäkukkaa vähän joka penkin kaunistukseksi. Tillihän on paitsi mukava mauste, niin myös hyvin kaunis ylväine kruunuineen.

Maassa ovat perunat, herneet, salaatti, tilli, härkäpapu, porkkana, vihersipuli, punasilpuli ja lajitelma erilaisia kukkia. Nauris, punajuuri, jääsalaatti ja loput kukat ovat vielä kylvämättä. Samoin avomaankurkun taimet odottavat istutusta, mutta saavat odottaakin kunnes hallanvaara on mennyt ohi.

Eilisen illan keskityin kastelemaan istutuksia miehen rakennellessa uusia penkkejä. Pari tuntia meni niin nopeasti, että tuli jo kiire kotiin.

Sametikukkia istutin jo alkuvaiheessa väriä antamaan.

Ostin myös pari kesäkurpitsan tainta. Molemmat taimet ovat lähteneet kohopenkissään harson alla hyvään kasvuun.

Tehtävää on vielä runsain mitoin. Tärkeimpänä toimena on etsiä riittävän pitkiä tukikeppejä mm. auringonkukille ja muillekin korkeammille kasveille. Ja kuten totesinkin aiemmin, kylvöpuuhatkin ovat vielä osittain kesken. Toivon saavani kaikki kylvöt tehtyä tämän viikonlopun aikana, jotta sen jälkeen voisin keskittyä rauhassa kasteluun ja kitkemiseen. :-)

Toripäivä

2010-06-02T13:01:00.000+03:00

Työpaikkani luontaisetuuksiin kuuluu mahdollisuus piipahtaa Turun kauppatorilla oikeastaan koska vain töiden niin salliessa. Tässä hieman toritunnelmia. Kukkaloisto on tällä hetkellä aivan häikäisevä ja taimitarjontaa on runsaasti: erilaisia kurpitsoja, avomaankurkkua, myös aiemmin hehkuttamaani amppelikurkkua, yrttejä, monenlaisia tomaattilajikkeita ja tietysti kukkia, KUKKIA, paljon kukkia. Ja hedelmiä.

Palstakuulumisia: niin kiirettä pukkasi taas eilen, että jäivät JÄLLEEN kuvat ottamatta. Muutamat auringonkukantaimet olivat jo heittäneet kastelunpuutteeseen henkensä. Onneksi muut taimet olivat hyvinvoivia. Tänään on jälleen kastelua tiedossa, sillä sadetta ei ole näillä käymin luvassa.

http://kaupunkiviljely.fi/

2010-05-31T11:58:00.000+03:00

Mainoskatko:
http://kaupunkiviljely.fi/

ONNEA ANNA!

2010-05-31T10:28:00.000+03:00

Arvonta on päättynyt, ja onnetar suosi perinteisessä lappuarvonnassa nimim. Annaa!

Kiitos todella paljon kaikille osallistuneille mukavista kommenteista!!! :-)

Anna, laitatko yhteystietosi minulle osoitteeseen partsipuutarhuri(at)yahoo.com, niin postitan palkinnon, joka on siis tämä teos:

Kirjan esittelyyn TÄSTÄ

Pikaiset palstakuulumiset

2010-05-30T23:40:00.000+03:00

... ja taas ilman kuvia. Tällä kertaa kusahti kameran akku - kun en muistanut laittaa sitä päivällä laturiin - ja se oli sitten siinä. Harmillista, sillä olisi mukava taltioida koko palstan rakentaminen vaihe vaiheelta ihan muistin varalle myös ensi kevättä varten, mutta minkäpä laholle päälleen ihminen mahtaa.

Eilinen päivä menikin kokonaan sekä variksille, että harakoille, koska sää oli aivan joutava. Yhdeksän astetta, vettä ja tuulta. Palstalla käväisin vain katsomassa, että kamat ja harsot olivat paikoillaan.

Tänään sää kuitenkin suosi ja puuhastelin pikkuipanan kanssa kauniissa auringonpaisteessa pari tuntia. Istutin esikasvatetut auringonkukat, sipulit ja kylvin porkkanat. Porkkanat pistin multiin kiisselissä. Ai, mikä kiisseli? Eli keitetään vedestä ja perunajauhosta löysähkö kiisseli, annetaan jäähtyä ja sekoitetaan joukkoon porkkanansiemenet. Tämä mössö pursotetaan sitten kylvövakoon. Idea on siinä, että koska porkkanansiemenet ovat niin olemattoman pieniä, niitä tulee helposti kylvettyä turhan tiheään, jolloin pitää myös ahkerasti harventaa. Kun siemenet kylvää kiisselissä, ne saa kylvetyä tasaisemmin. Lisäksi kiisseli siemenen ympärillä auttaa siemenen rivakampaan kasvuun, sillä se luovuttaa hyvin kosteutta. Toivottavasti homma toimii!

Vihannespenkkien lisäksi muokkasin kaksi suurehkoa kesäkukka-aluetta, johon toiseen kylvin jo kosmoskukan, aurankukan, sekä kirjokakkaran. Toiselle suuremmalle alueelle ajattelin kylvää hunajakukkaa, joka on kuulemma oivallinen maanparannuskasvi ja houkuttelee myös pölyttäjiä paikalle.

Viljelypuuhissa mentiin myös yksi askel taaksepäin, kun pikkuipana tuhosi kehäkukka- ja tillikylvökset ja istutti niiden paikalle vielä istutusta odottavat samettikukkani. Kaikki tämä tapahtui salamannopeasti niin, etten ehtinyt hätiin ennen kuin samettikukat nököttivät jo tillipenkissä. On mulla lahjakas tyttö ja ajattelinkin tiedustella, ottaisiko joku puutarhafirma kolmivuotiaani kesähommiin? Nopeampaa työntekijää ette muualta löydä!

No niin. Hyvää yötä vaan! Huomenna julkistan arvonnan tulokset!