sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

Yrttejä ja outoja siemeniä

Tänään oli aurinkoinen päivä, joten parvekkeella oli todella lämmintä. Tartuin toimeen ja jatkoin parvekkeen siivousta. Samalla suunnittelin kasvatuslaatikoiden sijoittelua. Yläkuvassa messuilta ostamani sitruunatimjami. Maku on todella hieno!

Tässä kuvassa on sitruunaverbena l. lippia. Tätä olen himoinnut jo pitkään ja nyt kun niitä oli messuilla myynnissä, ostin heti pois. Maku on makea, sokerinen (!) ja sitruunainen, vähän sitruunamelissan tyyppinen, mutta makeus tekee tästä aivan erinomaisen.

Narsissit ovat olleet jo useamman viikon parvekkeella Minigardenissa. Nuppuja tulee koko ajan lisää.

Kun harasin viljelylaatikoiden vanhoja multia ja heittelin talven alle jääneitä kasvinroippeita pois, tein kummallisen löydön: tällaisia siemeniä oli laatikoiden mullissa toistakymmentä siellä täällä pitkin laatikoita. Näyttävät jonkin puun siemeniltä, olisivatkohan tammesta peräisin?

Mikä ihme ne on kuudennen kerroksen viljelylaatikoihin kantanut? Puun latvat eivät tänne saakka ylety. Parvekkeen alapuolelta sitävastoin alkaa puisto, jossa on tammia ja monenlaisia muita puita.

Muuta selitystä en keksi kuin sen, että joku lintu tai orava on kiikuttanut siemenet talvisäilöön. Onko ehdotuksia ilmiölle?

Kevätpuutarha 2011

Disclaimer: tämä postaus sisältää valitusta, josta joku voi pahoittaa mielensä.

Kävin siis messuilla minäkin ja vaikka reissu sinänsä oli mukava, jäi messujen anti vaisuksi ja jälkimaku oli jopa tympeä. Messukeskukseen saapuessani yritin ensimmäiseksi etsiä yleiskoristelualuetta, mutta pyörin vain tyhmänä ympäriinsä tajuamatta, että koristelut olivat ripoteltu pieniin palasiin sinne ja tänne ja hukkuivat kaiken muun sekaan. Kuvan suihkulähde, jonka ilmeisesti piti olla se henkeäsalpaavin juttu, näytti sekin luonnossa vaatimattomalta. Enkä sitäkään meinannut ensin edes huomata.

Teknisesti ottaen suihkulähteen koristelu oli varmaankin aivan moitteetonta. En ymmärrä floristiikasta mitään, joten sitä en pysty arvostelemaan. Sen verran kuitenkin, että iänikuinen gerberateemakin jo kyllästyttää.

Yksi mieliharmi oli messualueen täydellisen surkea valaistus. Osa messukioskeista oli sijoitettu niin, ettei niihin juuri luojan aurinko paistanut ja ainoana valonlähteenä olivat hallin kattojen yleisloisteputkivalaisimet. Tästä johtuen kasvit eivät hehkuneet niiden omimmissa väreissään, eivätkä nousseet esille. Nämäkin tulppaanit rojottivat laatikossa jossain kulmauksessa.
Valaistus ON tärkeää, se on oma maailmansa ja oma alueensa ja alansa joka pitää tuntea. Se ei ole sitä, että laitetaan yksi spotti tuonne ja toinen tänne. Vaatimattomammatkin istutukset olisivat saaneet uutta eloa oikeanlaisella valaistuksella.

Jotain pientä yritystä oli: nämä "keinolumpeet" olivat hauskoja, mutta nekin hukkuivat kaiken sälän sekaan.

Joillaki yksittäisillä messuosastoilla oli kyllä panostettu aika tavalla. Tämä katosta roikkuva asetelma tai olla Kotilieden ja Maalla -lehden messuosastolta. Kauniit värit kukissa ja hauska idea muutenkin!

Runsas ja näyttävä oli myös tämä osasto - taisi olla Kotimaiset kasvikset ry:n kioski.


Jorintori kauppasi ihania kamelioita. Mieli teki, mutta en kuitenkaan raaskinut ostaa, sillä kasvit olivat korkeita, enkä olisi jaksanut kanniskella niitä käsissäni koko pitkää päivää ja sen päälle vielä raahata sinä junaan. Lisäksi kamelia on kai melkoisen vaikea hoidettava.


Tein itse vain pieniä ostoksia. Kasveja ostin vain kaksi: sitruunatimjamin ja lippian l. sitruunaverbenan taimet. Pukin Puutarhan pelargonit olisivat kiinnostaneet, mutta tungos ja ryysis heidän osastollaan oli aivan mahdoton ja kun lopulta pääsin sekaan mukaan, oli kaikki jo ostettu.

Lopuksi katsastin ihan livenä Kekkilän uuden parvekeviljelysysteemin: vaikutti todella hyvältä. Laatikkoon mahtuu melko monta kasvia ja useampi köynnöskin. Köynnösritilä ei tosin ole kovin korkea, mutta sopii hyvin sellaisille kasveille, jotka eivät aivan metritolkulla kasva.

Vähän tyytymättömät messutunnelmat siis ovat, mutta jäädäänpä odottelemaan seuraavia ja parempia.

perjantai 8. huhtikuuta 2011

Kirjasuosittelu

Onnistuin talvella hankkimaan tämän kirjan edulliseen hintaan ja sen innoitti niin, että päädyin testailemaan ihanan sinisen soilikkini lisäämistä.



Leikkasin irti lehden, viilsin keskiruodin pois, jonka jälkeen minulla oli kaksi lehdenpuolikasta. Pilkoin vielä lehdet pariin osaan ja parhaimmat laitoin purkkiin taimimultaan juurtumaan siten, että lehti on ruukussa lappeellaan lehden reuna mullan peitossa. Olen kastellut kun multa on kuivahtanut.

Eilen otin soilikkipurkin siirtääkseni sitä, mutta samalla keikautin purkkia niin, että pintamulta varisi lattialle ja mitä näin: molemmat lehdenkappaleet ovat tehneet todella tukevan näköiset juuret! Ei muuta kun uudet mullat pinnalle ja juuret piiloon ja nyt odottelen kovasti, mitä seuraavaksi mahtaa tapahtua? Kai sieltä jonkinlainen verso pinnalle työntyy?

Kirja on siis ylen innostava ja erittäin selkeä ja helppotajuinen. Teoksessa selostetaan huolellisesti mutta elävästi kasvien lisäämisen periaatteita ja selkeät kuvat helpottavat asian ymmärtämistä. Sopii kaikille niillekin, joilla biologia ei ollut koulussa se ihan paras aine (mulla toki oli, joo!).
Tavanomaisten siemen- ja pistokaslisäysten lisäksi kerrotaan miten moninaisilla tempuilla jaetaan esim. sipulikasveja, miten saadaan ne tuottamaan sivusipuleita jne.

Suosittelen tätä yhdeksi perusteokseksi kaikkien puutarhureiden kirjahyllyihin, myös aloitteilijoille!

Tästä linkistä pääset katsomaan myös muita omasta mielestäni erityisen hyviä teoksia:
http://partsipuutarhuri.blogspot.com/search/label/kirjat

tiistai 5. huhtikuuta 2011

Apua! Apuapua!

Kuvassa esiintyvän uuden pelargonivauvani lehdet ovat alkaneet kellastumaan kovaa kyytiä sen jälkeen kun istutin sen jatkokasvatukseen uuteen ruukkuun. Olen laittanut taimimultaan ja yrittänyt kastella niukasti. Mikä vaivaa?

Yst. vast. tämän lehden konttoriin nimim. "Nyt on kiire!" 

lauantai 2. huhtikuuta 2011

Viikonloppuja!


Perunanarsissit jaksavat kukkia. Tuoksu on aivan huumaava.

Tänään hyökkäsin kävelyretkeni yhteydessä Prisman Kesäpihalle. Toistaiseksi valikoima oli toki laihanlainen: havukasveja, muutamia orvokkiamppeleita ja narsisseja. Löysin kuitenkin etsimäni, eli turvepelletit jatkokylvöksiä varten. Kylvin hieman lisää pensaspaprikaa, sillä vien osan taimista vanhemmilleni.

Latvoin kelloköynnöksen ja elämänlangan taimet ja mietin, heitänkö riutuvat tomatillot pois, vai säästänkö ne. Ehtisin hyvin kylvää vielä uudet.

Ensi viikonloppuna sitten messuille Helsinkiin! Pelottaa jo etukäteen miten paljon tavaraa sieltä tarttuu mukaan ...