maanantai 21. syyskuuta 2015

Apulainen

Tassuterapeuttimme on itseänikin innokkaampi puutarhuri. Jos hetken yritän istuskella parveketuolissa kirjan tai lehden parissa, ilmestyy apulaispuutarhuri pikapuoliin näköpiiriin: kukkuu! Eikös taas kaiveltais niitä multapurkkeja, jooko?

Vielä kuulumisia - tassuterapeutti

Blogitauon aikana meillä on tapahtunut kaikenlaista. Nelitassuinen perheenjäsen liittyi joukkoomme ennen joulua. Kääpiösnautserineitokaisemme on tuonut roimasti iloa ja riemua huusholliimme, joka ehti olla liian kauan ilman omaa tassuterapeuttia. Nyt ovat metsäretketkin saaneet paljon uutta sisältöä ja kotiintulo on moninverroin hauskempaa, sillä vastassa on aina iloinen hännänheilutus. 

Vielä yksi epäonninen kokeilu

Jos eivät daaliat onnistuneet, niin eipä onnistunut tämän siniviuhkankaan kanssa.

Vaikka olen siniviuhkaa vuosia jo ihaillut erilaisissa istutuksissa, vasta tänä kesänä ostin valmiin kasvin omallekin parvekkeelle. Pidän siniviuhkan värisävyistä, sekä rennosta kasvutavasta.

En tiedä, mikä tähänkin meni, kun se kaikesta kastelusta huolimatta kuivui lopulta pystyyn koko kasvi. Kasvihan on kyllä melkoinen juomari, sen tiesin entuudestaan, ja tätä silmällä pitäen varustin mullankin kastelukiteillä. Siitä huolimatta ei päivää, ettei viuhka nuupottanut alakuloisen näköisenä ruukustaan.

Kesän aikana tapoin myös rehevästi kasvaneen intianmintun ja loistosalviat. Aina ei kerta kaikkiaan mene putkeen, eikä edes joka kerta. Toivottavasti ensi kesä on armollisempi kaikin tavoin.

Jälleensyntymä ja toukokuun muisteloita

Blogin jälleensyntymän kunniaksi vaihdoin myös sen nimen.
Pitkäänhän bloggasin lähes pelkästään puutarha-aiheista, mutta kun kaikenlaista muutakin mielenkiintoista kirjoiteltavaa on - kuten nyt vaikkapa retket ja luontojutut ylipäänsä.

Tässä pieni kuvapostaus toukokuulta. Meillä oli vieraita ja teimme pienen retken aivan lähimaisemiin Lietoon. Liedon Vanhalinna ja Nautelankoski jaksavat viehättää vuodesta toiseen.


Liedon Vanhalinna. Näkymä linnavuorelta Turkuun päin.  

Linnavuoren laella kasvaa paljon yhä harvinaisemmaksi käyviä ketokasveja. 

 Nautelankoski.


Nautelankoski. 


Upeat narsissit Nautelankosken rakennusten seinustalla.

Mikäli retkeily Aurajokilaaksossa kiinnostaa (kannattaa kyllä kiinnostua!), tässä on oiva opas siihen tarkoitukseen: Retkelle Aurajokilaaksoon

Sentään jotain


Kaikille on varmaankin tullut selväksi, että mennyt kesä oli lähestulkoon olematon ja kuten aiemmin totesinkin - kelvoton. Pahoittelen kirjoitukseni negatiivista sävyä, mutta kun sitä kuukausitolkulla odottaa tulevaksi ja tuleekin kirjaimellisesti lunta tupaan, niin kylläpä ottaa päähän.

Istutin tänä vuonna parvekkeelle paljon daalioita. Daalia on parvekeistutuksissani yksi lempikukistani. On helppo kasvattaa, kukkii runsaasti, värejä on mistä valita, samoin kokoja ja muotoja. Hyvä leikkokukka. Edellisen kesän daalisadosta ilahtuneena varustauduin tänä vuonna 12 juurakolla.

Tulos olikin odottamattoman olematon. Osa ei kuki vieläkään, osa sai kylmää jo alkukesästä ja nuppuja on kyllä tullut, mutta ne eivät aukea. Sentään jokunen jaksoi viritellä kukatkin, kuten tämä kuvan ihanuus.

Ensi kesänä uudestaan daalioita ja toivottavasti paremmalla onnella.

Eipä sen puoleen, mikään muukaan ei tänä kesänä minun parvekkeellani rehottanut. Vaikka lasitus antaa paljon suojaa, niin eihän mikään kasva ikuisessa alle 10 asteen lämpötilassa ja valottomassa, elottomassa ja harmaassa säässä. Harmin paikka.

* * * * *
Tilaa nyt Viherpiha erikoishintaan 4 numeroa 19,90!
Saat tilaajalahjaksi Kauneimmat puutarhat -kirjan.