Mysteeriyrtti ja elämänlanka

Yrtti, joka minulle portulakkana myytiin, avasi kukkansa. Ja vasta niiden perusteella olin varma, että jonkin sortin meiramihan se on. Kukat ovat ihanat: kuin pienen pientä pitsiä.

 Elämänlanka jatkaa matkaansa ja on jo lupaavasti kiertymässä pajukynttelikön ympärille. Toivottavasi tekee oikein runsaan kukkakattokruunun loppukesään mennessä, sillä ...

... kukkimaanhan tämä lopulta alkoi ja kukat ovat todella näyttävän punaiset. Kyseessä on keisarinelämänlanka, jonka siemenet tilastin Isoäidin kasveilta.

Palstalta ei ole edelleenkään tuoreita kuvia, mutta satoa sieltä jo saa! Pienet ruukkuporkkanat ovat kasvaneet jo syöntikokoonsa ja salaattisipuliakin saa jo mielin määrin. Olin eilen palstalla ahkeroimassa yömyöhään saakka, sillä rikkaruohot ovat nyt todella vakavin aikein palstaa valloittamassa.

PS. osallistu arvontaan, ks. edellinen postaukseni!

Hävikkiä ikkunalaudalla, osa 2

Jaaha. Meirami lähti myös taimien taivaaseen.

Pikainen kuolemansyyntutkinta osoitti, että exituksen syy on sama kuin petunian taimilla, eli liian vähäinen kastelu. Osa yrteistä kasvaa lasittamattomissa pikkusaviruukuissa, jotka kuivahtavat niin ikään melko äkäiseen ja olin aliarvioinut taimien vedentarpeen nyt kun aurinko paistelee ulkona jo täydeltä terältä.

Ensi viikolla on pakko tokeentua siirtelemään taimet avarampiin olosuhteisiin, tai sorrun vielä useampaankin kuolemantuottamukseen.

Eli: kastelkaa taimenne! Sen jälkeen kun ensimmäinen varsinainen lehtipari ilmestyy, vedentarve kasvaa enemmän kuin voi aavistaakaan.