Talven odotusta

Riehaannuin siivoamaan parvekkeen ja istutin myös ruukkuihin sipuleita. Saapa nähdä, miten talvehtivat. Huomenna on tarkoitus ostaa vielä muutamia lyhtyjä ja ehkäpä kanervia autioituneisiin ruukkuihin. Siitä sitten kuvia, kun kaikki on valmista.

Mukavia pimeneviä iltoja kaikille!

Syksy

Viime päivät ovat olleet sellaista haipakkaa, etten ole ehtinyt ajatellakaan blogin päivityämistä.

Tänään oli kuitenkin vapaapäivä ja kävin sen kunniaksi siivoamassa taloyhtiön suurta kukkapenkkiä talvikuntoon. Isomaksaruohon alla oli rikkaruohoja ja niitä häätäessä oli pakko alittaa muutama verso poikki. Eihän niitä roskiin voi heittää, joten koristavat nyt keittiötä Arabian vanhassa maitokannussa. 

Siivoamisen lisäksi istutin muutamia kukkasipuleitakin. Tulppaaneja, muutamia liljoja ja kevättähtiä. Kyseinen penkki on uusi ja talkoilla toissa kesänä perustettu. Varsinaista loistoa voidaan odottaa tulevana kesänä, kun kaikki on silloin jo hyvässä kasvussa.

Seuraavaksi olisi edessä parvekkeen syyssiivous. Joskos jaksaisin siihen puuhaan tarttua jo huomenna?

Apulainen

Tassuterapeuttimme on itseänikin innokkaampi puutarhuri. Jos hetken yritän istuskella parveketuolissa kirjan tai lehden parissa, ilmestyy apulaispuutarhuri pikapuoliin näköpiiriin: kukkuu! Eikös taas kaiveltais niitä multapurkkeja, jooko?

Vielä yksi epäonninen kokeilu

Jos eivät daaliat onnistuneet, niin eipä onnistunut tämän siniviuhkankaan kanssa.

Vaikka olen siniviuhkaa vuosia jo ihaillut erilaisissa istutuksissa, vasta tänä kesänä ostin valmiin kasvin omallekin parvekkeelle. Pidän siniviuhkan värisävyistä, sekä rennosta kasvutavasta.

En tiedä, mikä tähänkin meni, kun se kaikesta kastelusta huolimatta kuivui lopulta pystyyn koko kasvi. Kasvihan on kyllä melkoinen juomari, sen tiesin entuudestaan, ja tätä silmällä pitäen varustin mullankin kastelukiteillä. Siitä huolimatta ei päivää, ettei viuhka nuupottanut alakuloisen näköisenä ruukustaan.

Kesän aikana tapoin myös rehevästi kasvaneen intianmintun ja loistosalviat. Aina ei kerta kaikkiaan mene putkeen, eikä edes joka kerta. Toivottavasti ensi kesä on armollisempi kaikin tavoin.

Sentään jotain

Kaikille on varmaankin tullut selväksi, että mennyt kesä oli lähestulkoon olematon ja kuten aiemmin totesinkin - kelvoton. Pahoittelen kirjoitukseni negatiivista sävyä, mutta kun sitä kuukausitolkulla odottaa tulevaksi ja tuleekin kirjaimellisesti lunta tupaan, niin kylläpä ottaa päähän.

Istutin tänä vuonna parvekkeelle paljon daalioita. Daalia on parvekeistutuksissani yksi lempikukistani. On helppo kasvattaa, kukkii runsaasti, värejä on mistä valita, samoin kokoja ja muotoja. Hyvä leikkokukka. Edellisen kesän daalisadosta ilahtuneena varustauduin tänä vuonna 12 juurakolla.

Tulos olikin odottamattoman olematon. Osa ei kuki vieläkään, osa sai kylmää jo alkukesästä ja nuppuja on kyllä tullut, mutta ne eivät aukea. Sentään jokunen jaksoi viritellä kukatkin, kuten tämä kuvan ihanuus.

Ensi kesänä uudestaan daalioita ja toivottavasti paremmalla onnella.

Eipä sen puoleen, mikään muukaan ei tänä kesänä minun parvekkeellani rehottanut. Vaikka lasitus antaa paljon suojaa, niin eihän mikään kasva ikuisessa alle 10 asteen lämpötilassa ja valottomassa, elottomassa ja harmaassa säässä. Harmin paikka.

* * * * *
Tilaa nyt Viherpiha erikoishintaan 4 numeroa 19,90!
Saat tilaajalahjaksi Kauneimmat puutarhat -kirjan.

Pian on taas kevät

Pian pääsee taas tekemään kevättä!

Raahasin kuuden kilon sipulilähetyksen muutamia päiviä sitten kotiin, enkä edes muista, mitä kaikkea tulin tilanneeksi.

Ilmat ovat tällä etelässä vielä turhan lämpimät istutukselle, mutta kelvottoman kesän jälkeen lämpö ei haittaa.

Taimia

Kesä keikkuen tulevi!
Tässä on tämän vuoden uutuuskokeiluni, mesimarja. Tämä viihtyy puheiden mukaan amppelissakin, mutta lähinnä olen ajatellut laittaa sen palstalle. Toisaalta mietin, että jospa yrittäisin kasvattaa sitä amppelissa kesän ja siirtäisin sitten syyspuolella palstalle. En vielä tiedä, kestääkö mesimarja siirtoa, pitää tutkia asiaa.

Mutta kukka on hieno - vaikka ei ole vielä taimien tilauskotelostaan ulos päässyt!

Muuten parvekkeella on vielä tämän näköistä. Eli taimia joka paikka täynnä. Ensi viikonloppuna yritän viedä suurimman osan palstalle. Osta on vielä koulimattakin. Tuossa etualan bluggboxissa on jo hyvin ahdasta.

Flooran lisäksi hieman faunaa: tämä viherpeippokoiras on viihtynyt ikkunamme edessä laulamassa jo pari viikkoa. Otin kuvan helatorstaina, silloin olivat hiirenkorvat vasta auenneet, mutta nyt on jo hieno viherrys laskeutunut maan päälle. Joten taas se kesä tuli!

* * * * *
Tilaa nyt Viherpiha erikoishintaan 4 numeroa 19,90!
Saat tilaajalahjaksi Kauneimmat puutarhat -kirjan.

Menkääpäs ulos leikkimään, kun siellä on niin nätti ilmakin!

Lasitetun parvekkeen etuna on se, että taimet voi ulkoistaa nurkista pihalle jo ennen kuin avomaalle on vielä mitään asiaa. Meillä loppui sisätiloissa elo tänään ja purkit muuttivat raittiiseen ulkoilmaan tänään. Tosin tilalle ikkunalaudalle muuttaa myöhäisempiä esikasvatettavia, mutta niitä ei montaa viikkoa tarvitse sisällä pitää.

Taimet asuvat näissä parvekkeen kasvatuslaatikoissa ja iltaisin heitän vain harson päälle. Ja kun saan taimet palstalle, istutan parvekekasvit tilalle.

Tänä vuonna olen kasvattanut erityisen paljon perinteisiä rohdoskasveja ja perennoja, mm. mäkikuismaa, hurtanminttua, ryytisalviaa, punahattua, sitruunaväriminttua ja belliksiä. Lisäksi kokeilen aivan uutena erinomaiseksi reunuskasviksi kehuttua hilppaa, jonka siemenet sain yllätyslahjana muun siementilauksen yhteydessä. Tässä kuvassa on hilppa on tuossa etualalla.

Huomenna palstallani on mahdollisuus lainata jyrsintä pientä maksua vastaan, joten palstapuuhat kutsuvat jo heti aamusta!


MUOKS.
Tässä on siemenpussin kuva hilpasta. Sanotaan, että se kylväytyy hyvin, joten siitä saanee monivuotisen matalan reunuskasvin.

Parvekepuutarhan kuulumisia

Parvekepuutarha ei tokikaan ole vielä parvekkeella, vaan taimina ja siemeninä siellä sun täällä.
Ajatukseni laittaa tänä vuonna köynnökseksi japaninhumalaa ja liuskamiinanköynnöstä taitaa toteutua vain osittain. Japaninhumalan siemenistä iti vain kaksi ja nekin taimet näyttävät kovin kituliailta.

Sen sijaan miinanköynnös (tämä on siis se punakukkainen ja ripsulehtinen lajike) viihtyy.
Kuvassa vasemmalla humalantaimi ja loput miinanköynnöksiä.

Huom! Tämä kasvattamani miinanköynnös on siis Ipomoea quamoclit, kun taas se tutumpi miinanköynnös on Ipomoea lobata. Eroavat toisistaan todella paljon.

Tässä kuvassa Ipomoea quamoclit ja alemmassa se tuttu Ipomoea lobata (kuvat eivät ole minun):

Käväisimme pääsiäisenä Tallinnassa ja sieltä tarttui matkaani pussikaupalla edullisia siemeniä. Köynnöskrassi "cherry rose" ja ihanan tumma tuoksuherne.

Ja hieman erikoisuuksia: risiini (yritän kasvattaa sitä ruukussa), sekä melonilajike, joka tekee parin metrin mittaiseen köynnökseen pieniä meloneita. Googletin ja mainitsen siis, että tämä melonilajike "Queen Anne`s pocket" on siis tuoksumeloni. Kauppilan esittelyn mukaan "Meloni (tuoksumeloni)
Erittäin voimakastuoksuiset pienet, pyöreät hedelmät. Keltaiset pienet kukat kehittyvät ensin
vihreä-valkoraidallisiksi hedelmiksi, jotka kypsyessään muuttuvat keltaisiksi. Hedelmät voi syödä, mutta ne ovat mauttomia. Hedelmien halkaisija 3-6 cm. Aurinkoinen ja lämmin kasvupaikka. Tarvitsee runsaasti vettä. 

Pitkät köynnöstävät versot voi laittaa kiipeämään tukea vasten tai antaa kasvaa maata pitkin. Ennen vanhaan naiset kanoivat meloneja laskuissaan niiden miellyttävän ja voimakkaan tuoksun vuoksi."

Näiden lisäksi parvekkeelle tulee viiniköynnös Zilga ja jonkin verran tomaattia, jonka taimet tilasin tänä vuonna valmiina.

Kuten kuvasta näkyy, siemenet ovat Viron puolella todella edullisia, tyypilliset hinnat 0,35 - 1,50 €/pussi.

Japaninhumalaa

Aiempina vuosina parvekkellani on ollut kelloköynnöstä ja köynnöskrassia seinien peittona.
Tänä vuonna kokeilen japaninhumalaa. Senhän pitäisi kasvaa vinhaa vauhtia, joten toivon saavani tästä luonnollisen varjostimen muuten vähän turhan paahteiselle parvekkeelle. Minullahan on siis länsiparveke, joka on muuten hyvä kasvupaikka, mutta jos viime kesien kaltaisia helleviikkoja pukkaa, ovat kasvit todella ahtaalla myöhäisestä iltapäivästä siihen asti kunnes aurinko laskee.

Tänä vuonna ajattelin keskittyä parvekkeellani enimmäkseen kukkiin. Ne ovatkin jääneet vähemmälle, kun vihannesvillitys vei mennessään. Kevään hienoimmat puutarhamessut ovat parin viikon päästä ja ajattelin oikein törsäillä kukkaostoksiin.

Japaninhumalan sekaan haluaisin jotain erittäin kukkeaa köynnöstä. Mustasilmäsusanna olisi hieno, mutta sen kasvattamisessa en ole onnistunut koskaan, vaikka sen ei pitäisi vaativa kasvi ollakaan.

Viime kesänä ostamani kärhö "Piilu" on talvehtinut parvekkeella ruukussaan. Näin komeasti se viime kesänä kukki.

Saapa nähdä, jaksaako kärhö talven jälkeen puskea itsensä ruukusta ulos. Talvisuojaus ei ole kovin kummoinen. Hieman turvetta ja moninkertainen harso päällä. Kokeilin kasvualustaa pahimpien pakkasten aikana, eikä se ainakaan ollut jäässä.

Tässä vielä viime kesän parvekenäkymiä. Etualalla iki-ihana soilikki, joka kukki koko kesän upeasti.


* * * * * *
Tilaa nyt Viherpiha erikoishintaan 4 numeroa 19,90!
Saat tilaajalahjaksi Kauneimmat puutarhat -kirjan.

Chiliä ja tomaattia

Sadonkorjuuaika on käsillä. Tomaatit kypsyvät kovaa kyytiä. Tämä on siis avomaantomaatti Tamina, joka on todellakin lupauksensa lunastanut. Satoisa ja viihtyy melkoisen vähäisellä hoidolla parvekkeella. Ansarijauhiaiset ovat olleet riesana, mutta eivät ole kuitenkaan kasveja tuhonneet ja ovat pysyneet aisoissa kun olen harventanut kasvustoa ja suihkutellut lehtien alapintoja Tolulla.

Chili "Jamaican bell". Hauskan mallinen. Nämä eivät ole vielä punehtuneet, mutta uskon, että ehtivät, sillä parvekkeellani on aika suotuisat olosuhteet aina lokakuun puolille paikkeille.

Myös jalapenot ovat viihtyneet hyvin. Niitä tulee niin iso sato, etten tiedä mihin kaiken saamme mahtumaan.

Ensi keväänä haluan kokeilla lisää erilaisia runkotomaattilajikkeita. Vaikka parvekeviljelijöille suositellaan lähestulkoon aina vain erilaisia ruukku- ja pensastomaattilajikkeita, vievät pystykasvuiset runkotomaatit kuitenkin kaikein vähiten tilaa, koska kasvavat ylöspäin, eivätkä ole kovin leveitä ja hyödyntävät siis seinätilan hyvin. Lisäksi samaan astiaan runkotomaatin juurelle voi istuttaa yrttejä ja kukkia.

Runkotomaateista täytyy tosin poistaa varkaat kasvukauden aikana, jotta eivät imisi kasvuvoimaa emotaimelta, mutta minusta vaiva on ollut todella pieni. Samalla kun olen kastellut, olen nyppinyt varkaat pois, eikä tähän ole aikaa kulunut kuin puoli minuuttia.

Yllätyskukinto

Syötävien kasvien kukintoja melkein säikähtää, niitä kun tavallinen tallaaja tulee vain harvoin nähneeksi. Hetken äsken mietin, jotta mikä ihme se tomaattipuskan alta pilkistää. Ja sehän oli kevään puutarhamessuilta ostamani lippia, joka oli innostunut kukkimaan. Kuva on sumea kuin mikä, mutta luonnossa äkkiä silmäkulmasta vilkaistuna nousee assosiaatio valkoapilankukasta, tosin paljon pienemmästä sellaisesta.

Soilikki jaksaa kukkia aina vaan. Aluksi se oli aivan sisäkukkana, mutta alkoi jostain syystä nuutumaan, joten nostin sen parvekkeelle puolivarjoon istutuslaatikon reunalta roikkumaan. Ja heti piristyi! En tiedä, mitä tälle ryteikölle pitäisi tehdä. Hienoahan se on, että kasvillisuus on lievästi sanottuna runsasta, mutta kun kohta ei liikkumaan mahdu.

Kuvassa ei näy mintunraato, jota en ole saanut aikaiseksi siirtää roskikseen. Mutta niin kävi, etten minä saa näköjään ostominttuakaan elämään. En saa sitä kasvatettua siemenestä, enkä pidettyä hengissä valmiina ostettuakaan, joten nyt se on lopultakin uskottava, että minä ja minttu emme sovi samalle parvekkeelle.

Olin tänään aamulla lääkärissä kuulemassa, että rankani rappeuma sen kuin etenee, eikä muuta ole oikeastaan tehtävissä kuin uudet leikkaukset, mutta varsinaiseen vaivaa nekään eivät auta. Kun toivuin edellisestä leikkauksesta muutama vuosi sitten, oli parvekkeella suuri osa toipumisessa. Kun en päässyt liikkeelle kuin keppien kanssa, pääsin sentään parvekkeelle kesää ihastelemaan. Ja kasvien hoitaminen vei mielenkiinnon muusta huonosta olosta. Lisäksi parvekeistutuksia on helpompi hoitaa vaivaisenakin, kun istutusastiat saa soviteltua sopivalle korkeudelle.

Ts. näistä tämän aamuisista lähtökohdista ajateltuna taidan olla parvekepuutarhuri lopun elämäni.

Kärhö kukkii!

Kärhöni oli järjestänyt mukavan yllätyksen reissulta paluun kunniaksi! Tämä on siis tänä keväänä ostamani jalokärhö "Piilu", joka on parvekkeen nurkassa suuressa ruukussa. Kukat ovat suuria, kämmenen kokoisia ja niitä on nuppujen määrästä päätellen tulossa runsaasti.

Tämä kuva on otettu partsiltani pari viikkoa sitten. Kaikki on kasvanut siinä ajassa huimasti. Tuo taustalla roikkuva petunia-amppeli on varsinainen mieliharmini. Onhan se pirteän punainen, mutta en löydä sille mistään sopivaa paikkaa ja niinpä se seilaa siellä sun täällä. Todennäköisesti otan ja kannan sen palstalle samaan penkkiin valkoisten samettikukkien kanssa, ellen muuta keksi.

Toisella seinustalla (joka ei tietystikään näy kuvassa), ovat kärhö ja kelloköynnös omissa ruukuissaan, sekä sinkkiämpäri, jossa kasvaa tuoksuliljoja. Pitää ottaa näistäkin kuva, kunhan vain ehdin.

Tomaatteja

Tämän puskan ostin "valmiina" taimikaupasta ja ensimmäiset tomaatit jo kypsyvät!
Parvekkeella eletään nyt tiukasti harson alla, sillä viileää on ja niukin naukin saan taimien yölämpötilan pysymään n. kymmenessä asteessa.

Eilen laitoin esikasvatukseen viimeiset palstalle menevät siemenet, eli sokerimaissin ja matalan, amppeliinkin sopivan avomaankurkun. Maissin suhteen mietin jääkö esikasvatusaika liian lyhyeksi? Toisaalta maissin taimia nyt ei missään nimessä muutenkaan voi ennen kesäkuun alkua avomaalle viedä. En ole aiemmin yrittänyt maissia kasvattaa, joten jännä nähdä, tuleeko tähkää.

Melkein valmista

Viimeisetkin kasvit muuttivat tänään parvekkeelle. Ikkunanpuoleinen kulmaus näyttää nyt tältä. Etualalla tupsulaventeli, jonka ostin eilen Ikeasta. Ikeasta on myös taustalla näkyvän pelargonin pinkki ruukku. Lattialla on vielä taimia, jotka odottavat palstalle pääsyä.

Btw, blogini täyttää tänään kaksi vuotta! :-)

* * * * *
Tilaa nyt Viherpiha erikoishintaan 4 numeroa 19,90!
Saat tilaajalahjaksi Kauneimmat puutarhat -kirjan.

Kotona jälleen: iloinen perhetapahtuma!

Sinne jäi Pate, teerirouva, piisamipariskunta, porotokka ja tappelevat tikat mökkisaarelle odottamaan paluutamme juhannuksen korvilla. Mahtavan hienot ilmat täällä etelässä ja pihakoivut työntävät jo hiirenkorvaa!

Erityisen riemuissani olin siitä, että poissaolessamme meille oli ilmestynyt pikkuvauvoja:

Soilikin lisääminen onnistui ja äiti-soilikki oli tekaissut juurelleen tällaisen pikkuisen! Olen niin iloinen siitä, että tämä lehtilisäys onnistui aivan täydellisesti. Seuraavaksi pitää tutkia missä vaiheessa pikkuisen voi siirtää omaan ruukkuunsa kasvamaan. Ja toki pitää odotella, josko niitä tulisi vielä lisääkin.

Tuoksulilja-leinikki-harlekiinikukkaruukun siirsin lähtiessämme parvekkeelle harson alle. Hyvin oli sielläkin pärjäilty.

Ja muutkin taimet voivat hyvin. Tässä valkoista isosamettikukkaa turvepelleteissään. Samettikukat lähtevät aikanaan palstalle rivivälejä koristamaan.

Kevättä purkeissa

Taimet pääsivät taimihyllyyn olohuoneen ikkunan eteen. Etualalla kuvassa ovat äitini kukkapenkkiin myöhemmin keväällä matkaavat taimet, salviaa ja päivänhattua. Taustalla epäterävänä huojuu gloksinia, joka on tehnyt ensimmäiset pienet kukkanuppunsa.

Ruukussakin on jo elämää. Pari viikkoa takaperin istutin tähän isompaan ruukkuun jaloleinikkiä, harlekiinikukkaa ja tuoksuliljaa. Leinikki on ainakin noussut ja sijainnista päätellen myös tuoksulilja.

Vaaleat sipulit ovat harlekiinikukkia ja keskimmäiset tuoksuliljoja. Näiden päälle tuli multaa ja sitten toiseen kerrokseen leinikkiä. Olen pitänyt ruukkua viileän ikkunan ääressä, mutta nyt oli pakko siirtää ne hieman lämpimpään. Toivottavasti pääsevät pian parvekkeelle.

Löysin paikallisesta halpiskaupasta tällaiset pienet ruukkupuutarhurin työkalut! Aivan mainiot. Mittaa näillä on vajaa 30 cm, joten sopivat hyvin kaikenlaisten ruukkujen ja istutuslaatikoiden haraamiseen ja taimien istutukseen ja koulintaan.

Sannane kyseli kommenteissa lippiasta! Tässä netistä etsittyä tietoa:
"Lippia (Lippia citriodora/Aloysia triphylla) on sitruunanmakuinen yrtti, jota kutsutaan toisinaan myös sitruunaverbenaksi. Puuvartinen ja isokokoinen laji ei talvehdi meillä. Lippia sopii teeyrtiksi ja kalaruokiin, sillä sen lehtien sitruuna-aromi on erittäin voimakas. Yrtti kestää hyvin keittämistä ja kuivaamista. Lippia on erinomainen jäätee- ja teeyrtti." http://www.juholanpuutarha.fi/media/kotipuutarha_2004.html

Ja kuten aiemmassa postauksessani totesinkin, ainakin to minun lippiaversioni on hyvin makea ja sokerinen. Uskon, että sopisi hyvin mausteeksi kaiken muun lisäksi esim. hedelmäsalaatteihin, marjoille jne.

LISÄYS:
Hmm .... löysin kuvan sitruunaverbenasta l. lippiasta http://www.staffas.fi/kryddvaxter_maustekasvit.htm
Näyttää täysin erilaiselta kuin omani tai tuo, joka minulle lippiana myytiin. Oman taimeni maku ja tuoksu vastaa kuvausta, mutta lehdet eivät. Sitruunaverbenalla on pitkänomaiset lehdet, tällä pyöreähköt ... Täytyy tutkia tarkemmin.

LISÄYS 2:
En omistakaan lippiaa. Olen siitä nyt täysin varma. Voisi olla pikemminkin sitruunamelissa, mutta maku on todella voimakkaan makea.

Olisi kiva tietää mitä olen mahtanut syödä???
Myyjä nimenomaan myi tuota kasvia LIPPIANA. Purkkien vieressä oli vielä pieni kyltti, jossa näitä samoja taimia lippiana mainostettiin.

LISÄYS 3:
Nyt löytyi. Lippiani on Lippia "Colada", täällä kuva: http://www.flickr.com/photos/48708405@N04/4656664704/

Sitä myytiinkin nimellä "limonadiyrtti".

Valitettavasti kovin vähän löytyy tietoa tuosta yrtistä. Sitruunaverbenan sukulainen kuitenkin (ilmeisesti).
Joissakin lähteissä sanotaan, että lippiaa kutsutaan toisinaan myös sitruunaverbenaksi. Pitää nyt ottaa oikein kirja kouraan ja perehtyä tähän probleemaan.

LISÄYS 4:
Yrttini on tämä: http://www.tuomiojantarha.fi/Lippia-Citriodora-LIPPIA
Harmillisen vähän siitä löytyy tietoa muualta.


* * * * *
Tilaa nyt Viherpiha erikoishintaan 4 numeroa 19,90!
Saat tilaajalahjaksi Kauneimmat puutarhat -kirjan.

Yrttejä ja outoja siemeniä

Tänään oli aurinkoinen päivä, joten parvekkeella oli todella lämmintä. Tartuin toimeen ja jatkoin parvekkeen siivousta. Samalla suunnittelin kasvatuslaatikoiden sijoittelua. Yläkuvassa messuilta ostamani sitruunatimjami. Maku on todella hieno!

Tässä kuvassa on sitruunaverbena l. lippia. Tätä olen himoinnut jo pitkään ja nyt kun niitä oli messuilla myynnissä, ostin heti pois. Maku on makea, sokerinen (!) ja sitruunainen, vähän sitruunamelissan tyyppinen, mutta makeus tekee tästä aivan erinomaisen.

Narsissit ovat olleet jo useamman viikon parvekkeella Minigardenissa. Nuppuja tulee koko ajan lisää.

Kun harasin viljelylaatikoiden vanhoja multia ja heittelin talven alle jääneitä kasvinroippeita pois, tein kummallisen löydön: tällaisia siemeniä oli laatikoiden mullissa toistakymmentä siellä täällä pitkin laatikoita. Näyttävät jonkin puun siemeniltä, olisivatkohan tammesta peräisin?

Mikä ihme ne on kuudennen kerroksen viljelylaatikoihin kantanut? Puun latvat eivät tänne saakka ylety. Parvekkeen alapuolelta sitävastoin alkaa puisto, jossa on tammia ja monenlaisia muita puita.

Muuta selitystä en keksi kuin sen, että joku lintu tai orava on kiikuttanut siemenet talvisäilöön. Onko ehdotuksia ilmiölle?

Kukkia ja tomaatteja

Ostin pari päiväää sitten kevään ensimmäiset tulppaanit. Viidentoista kukan nipusta sai kolme maljakollista näitä silmäniloja. Yksi maljakko on tässä työpisteeni vieressä ja pysähdyn vähän väliä ihailemaan näiden tulppaanien väriä ja taiteellista muotoa.

Samalla kauppareissulla lähti kotiin tämä esikko. Parilla eurolla näin paljon kauneutta! Uskomatonta, miten monenlaisissa väreissä esikoita nykyään saa. Ihastuin tämän yksilön hörsömäiseen ja romanttiseen lohenpunaisen - pinkinkirjavaan olemukseen.

Lopuksi esittelen viimesimmän tarvikehankintani: ostin kokeeksi esikasvatuslaatikon/minikasvihuoneen, jossa turvepelletit valmiina. Ensin laatikkoon kaadetaan vajaan litran verran vettä, jotta pelletit turpoavat. Sen jälkeen pellettien päällä oleva verkko siirretään syrjään ja kylvetään siemenet. Kansi päälle ja itämään. Tämän helpommaksi tuskin voi enää viljelyhommat tulla. Mullan kanssa läträäminen jää kokonaan väliin (tosin minun mielestäni se mullan tuoksu on aivan parasta!). Siis siistiä ja helppoa. Laatikko on hyvin suunniteltu, sillä se on kapea ja mahtuu siis lähes mille tahansa ikkunalaudalle. Ihan kiva hankinta pienissä tiloissa viljelevälle.

Tähän lootaan pääsivät esikasvatukseen tomaatit Tiny Tim (pensastomaatti) ja runkotomaatti Tamina. Lisäksi kylvin muutaman tomatillon ja viinisuolaheinän siemenen.

Kevään uutuuksia viljelijöille

Onneksi en hätiköinyt viime kasvukaudella parvekkeen sisustuksen kanssa, vaan tyydyin virittelemään itse viljelylaatikot laastiämpäreistä. Tänä keväänä on nimittäin tullut kaikenlaista kivaa markkinoille nimenomana parveke- ja ruukkuviljelijöitä ajatellen. Näihin on päästävä tutustumaan lähemminkin:

Tässä siis Kekkilän uutuus parvekeviljelysetti, jossa on jalallinen viljelylaatikko, hylly tarvikkeita varten, sekä köynnöstuki! Tästä linkistä lisää kuvia ja tarkempi esittely.

Niin ikään Kekkilän valikoimista, eli vihervitriini.http://www.kekkila.fi/kotipuutarhurit/tuotteet/koti-piha-tuotteet/vihervitriini, jossa säädettävät hyllyt ja automaattinen katon avaaja tuuletusta varten. Eli kun lämpötila nousee liian korkeaksi, katto aukeaa itsestään. Suomelan sivuilla on lisää juttua näistä tuotteista.

Myös Nelsonilla on tarjota pienoiskasvihuone parvekkeelle:

Tokihan nämä vitriinit, pienoiskasvihuoneet ja viljelylaatikot ovat aivan jotain muuta kuin laastilaatikot ja Hong Kongin muoviset kasvihuonehökötykset. Toisaalta intoa rajoittaa raha: vitriinin hinnaksi mainitaan 750€ ja viljelylaatikon hinnaksi 159€ (Nelsonin pienoiskasvihuoneen hintaa en tiedä). Jospa joulupukki olisi ensi jouluna armollinen?

Lopuksi vinkkaan Suomelan http://www.vihervinkit.fi/ -sivustosta. Arkistosta löytyy sivutolkulla mm. hyviä taimikasvatusohjeita.