Tiedätkö missä ruokasi kasvaa?

Minäpä taidan tietää, jos kaikki menee kuten meinataan!

Liityin osakkaaksi vastaperustettuun Livonsaaren osuuspuutarhaan, joka toimii Turun alueella ja sijaitsee ent. Askaisten kunnassa (joka nykyään kuuluu Naantaliin).

Osuuskunta viljelee kasviksia Livonsaaren yhteisökylän luomuviljelyssä olevilla pelloilla.
ja toimii CSA- eli Community Supported Agriculture -mallia mukaillen. Jokainen osakas maksaa liittyessään osuusmaksun ja sen lisäksi satomaksun satokauden alkaessa. Satomaksu palautetaan osakkaille satokauden aikana kerran viikossa tapahtuvan tuotelähetyksen muodossa!

Pellon ja ammattilaispuutarhurin vuokraa osuuskunta. Siis osuuskunnan jäsenet työllistävät puutarhurin tai viljelijän ja hankkivat myös peltoalan. Tämä on palstaviljelyä helpoimmillaan!

Herttoniemen ruokapiirillä on jo toimiva osuuspelto. Hertsikan toiminnasta kiinnostuneille lisätietoa tästä.

Nyt vain peukut pystyyn ja toivomaan, että osakkaita ilmestyy tarpeeksi, jotta toiminta pääsisi täyteen vauhtiin jo tällä kasvukaudella!

Haa!

Sieltäpä sitä kurkistellaan! Ainakin yksi japaninhumalan taimi on tulossa.
Seuraksensa saivat miinanköynnöstä, tällaista, ei sitä perinteistä:

Erikoisen ja herkän näköinen kasvi. Pitäisi viihtyä hieman paahteisessakin paikassa.

Viiniköynnös parvekkeelle ja muita taimitilauksia

Eilen toteutin monen vuoden haaveeni viiniköynnöksestä parvekkeella.
Joka kevät olen sen meinannut ostaa, mutta vasta eilen laitoin Viherpeukaloille tilauksen vetämään.

Lajike on Zilga ja esittely Viherpeukaloiden sivuilla toteaa näin: "Voimakas- ja reheväkasvuisen viiniköynnös ´Zilgan´ sinisten hedelmien herkullinen maku muistuttaa mustikkaa. Se kasvaa parhaiten aurinkoisella ja lämpimällä eteläseinustalla. Viiniköynnös sopii istutettavaksi niin pihalle, kasvihuoneeseen kuin ruukkuunkin, jolloin kasvatus onnistuu myös parvekkeella. Köynnös ei tuota satoa ensimmäisenä kesänä, mutta ilahduttaa kasvattajaansa kauniilla syysvärillään. Talvehtineista rungoista lähtevä kasvusto alkaa muodostaa hedelmiä n. 3-4-vuotiaana. ´Zilga´ on talvenkestävä vyöhykkeillä I-V. Toimituskorkeus 60-65 cm."
Parvekkeella talvetuksessa on tietysti omat niksinsä ja saapa nähdä, viihtyykö tuo. Mutta sitähän ei tiedä, ennen kuin kokeilee!

Kuten sanottua, tänä vuonna keskityn kukkien kasvatukseen, mutta eihän ilman tomaatteja voi olla. Koska ikkunalautani tila on rajallinen, niin tilasin nyt ensimmäistä kertaa valmiit taimet pensastomaatti Totemia.

Osallistuin myös Viherpeukaloiden kilpailuun, joten viiniköynnöksen ja tomaatintaimien ohessa sain valita ilmaiset taimet muutamasta vaihtoehdosta. Itse valitsin tämän akileija Crimson Starin. Vien ne kesällä mökillemme uuteen kukkapenkkiini. Lajikkeen pitäisi olla kuivuutta sietävä, erittäin kestävä ja se kylväytyy itsekseen, ellei siemenkotia leikata.

Ja tässä kuva siitä uudesta kukkapenkistä.

Rakensin tuollaisen tötterönmuotoisen penkin iänkaikkisen vanhan norjanangervon ja vuorenkilpipehkun ympärille. Niiden poiskaivaminen olisi ollut liiallisen urakan takana ja koska mökki on saaressa, ei sinne saa edes konetta sellaista puuhaa varten.

Tässä kuvassa penkki on vielä vaiheessa: olen ajanut siihen puoliksi maatunutta kompostia ja mullat vielä puuttuvat tässä vaiheessa. Pituutta penkillä on yli viisi metriä ja sitä on helppo jatkaa joka suuntaan.

Japaninhumalaa

Aiempina vuosina parvekkellani on ollut kelloköynnöstä ja köynnöskrassia seinien peittona.
Tänä vuonna kokeilen japaninhumalaa. Senhän pitäisi kasvaa vinhaa vauhtia, joten toivon saavani tästä luonnollisen varjostimen muuten vähän turhan paahteiselle parvekkeelle. Minullahan on siis länsiparveke, joka on muuten hyvä kasvupaikka, mutta jos viime kesien kaltaisia helleviikkoja pukkaa, ovat kasvit todella ahtaalla myöhäisestä iltapäivästä siihen asti kunnes aurinko laskee.

Tänä vuonna ajattelin keskittyä parvekkeellani enimmäkseen kukkiin. Ne ovatkin jääneet vähemmälle, kun vihannesvillitys vei mennessään. Kevään hienoimmat puutarhamessut ovat parin viikon päästä ja ajattelin oikein törsäillä kukkaostoksiin.

Japaninhumalan sekaan haluaisin jotain erittäin kukkeaa köynnöstä. Mustasilmäsusanna olisi hieno, mutta sen kasvattamisessa en ole onnistunut koskaan, vaikka sen ei pitäisi vaativa kasvi ollakaan.

Viime kesänä ostamani kärhö "Piilu" on talvehtinut parvekkeella ruukussaan. Näin komeasti se viime kesänä kukki.

Saapa nähdä, jaksaako kärhö talven jälkeen puskea itsensä ruukusta ulos. Talvisuojaus ei ole kovin kummoinen. Hieman turvetta ja moninkertainen harso päällä. Kokeilin kasvualustaa pahimpien pakkasten aikana, eikä se ainakaan ollut jäässä.

Tässä vielä viime kesän parvekenäkymiä. Etualalla iki-ihana soilikki, joka kukki koko kesän upeasti.

Kevään puolelle

Jospa pikkuhiljaa heräisin talviuniltani ja ravistelisin tähän blogiinkin hieman eloa. Ja tietysti niitä koulukuulumisia: tänään oli linturetken vuoro. Tämä joutsenperhe ui Naantalin Ukko-Pekan sillan sulassa. Isä, äiti ja ylivuotinen poikanen - se ruma ankanpoikanen siis. :-)

Ensi viikolla on hiihtoloma ja se tietää puutarhakauden avaamista. Ensimmäisiä kylvöjä ja huonekasvien multien vaihtoa.

Hyvää alkavaa kevättä!

Nukkekoti

Pitkästä aikaa hei vaan kaikille!
Koulu on vienyt aivan mennessään ja siksi on ollut vähäistä tämä blogimaailmassa elo.

Viime viikolla meillä oli koulusta etäviikko ja sain käynnistettyä lopultakin vanhan projektini: kunnostan kirpparilta aikoinaan ostamaani 1950-luvulla rakennettua nukkekotia ja tuunailen siihen kalusteita.

Kuvan hyllykön olen aikoinaan ostanut Lidlistä. Se oli puunvärinen ja siinä oli ovet, jotka poistin. Hion kaapin ja maalasin ja laitoin ovien tilalle verhon. Minimaailmasta tilasin astiaston ja hyllyyn tulevat ruokaliinat ja muut tekstiilit olen tehnyt samasta kankaasta kuin tuon verhonkin: vanhasta kauluspaidastani!

Tästä pömpelistä tulee kirja- ja lehtihylly nukkekodin pikkusalonkiin. Tämänkin olen aikoinani Lidlistä hankkinut. "Kultaus" on vielä hieman kesken. Yritän tehdä tarkoituksella kamoista hieman käytetyn näköisiä: nukkeperhe on nääs perinyt wanhaa talonpoikaiskalustoa omilta suvuiltaan, joten eiväthän ne voi mitenkään olla kuin suoraan puusepän verstaalta!

Itse nukkekodista minulla ei ole vielä kuvia - laitan niitäkin, kunhan saan aikaiseksi.

Joskus oli elämä

Sain etätehtävän, joka vaati hieman maastohommia. Eilen tartuin kauniin sään kunniaksi toimeen ja lähdin maaseudulle tehtävääni toteuttamaan. Löysin tämän talon.

Autiotaloista minua ei pidä pois mikään. Elin suuren osan lapsuuttani pienessä puutalokaupungissa, jossa hylättyjä taloja riitti ja suurin sunnuntaihuvi olikin kierrellä kaverin kanssa kylillä ja käydä tyhjillään seisovissa rakennuksissa katselemassa paikkoja.

 Joskus oli joulu.

 Yhä ylös yrittää.

 Joskus oli työt ja talon askareet.

Joskus oli emäntä ...

... ja pitkät heinäpoudat.


Hiljaista on blogissa pitänyt, mutta koulu on nielaissut täysin mukaansa. En parempaa olisi tähän saumaan voinut saada, kuin tämän opintovapaan! Reilu kuukausi on takana ja aika on mennyt hurjaa vauhtia. Jossain vaiheessa meno kuitenkin hidastuu ja palaan jälleen blogin varsinaiseen aiheeseen. Pian nimittäin kasvatellaan joulusipuleita!

Kurpitsaa!

Tällaisia möllyköitä kävin eilen palstalta poimimassa! Tämän kurpitsan siemenet tilasin Isoäidiltä keväällä. Huomenna teen siitä sosekeittoa ja odotan suurenmoista makuelämystä!

Puoli muovikassillista porkkanoita toin kotiin myös. Hienoja porkkanoita ovatkin ja niitä on omiin tarpeisiin jopa aivan liikaa.

Koulu alkoi viime viikolla ja olen ollut aika naatti kaikesta uudesta ja ennen kaikkea ulkoilun määrästä. Opinnot ovat alkaneet metsäekologialla, joten metsässä ja yleensä ulkona on oltu joka päivä, viime viikolla mm. melomassa! :-)