Vaikka olen siniviuhkaa vuosia jo ihaillut erilaisissa istutuksissa, vasta tänä kesänä ostin valmiin kasvin omallekin parvekkeelle. Pidän siniviuhkan värisävyistä, sekä rennosta kasvutavasta.
En tiedä, mikä tähänkin meni, kun se kaikesta kastelusta huolimatta kuivui lopulta pystyyn koko kasvi. Kasvihan on kyllä melkoinen juomari, sen tiesin entuudestaan, ja tätä silmällä pitäen varustin mullankin kastelukiteillä. Siitä huolimatta ei päivää, ettei viuhka nuupottanut alakuloisen näköisenä ruukustaan.
Kesän aikana tapoin myös rehevästi kasvaneen intianmintun ja loistosalviat. Aina ei kerta kaikkiaan mene putkeen, eikä edes joka kerta. Toivottavasti ensi kesä on armollisempi kaikin tavoin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti