Sieltäpä sitä kurkistellaan! Ainakin yksi japaninhumalan taimi on tulossa.
Seuraksensa saivat miinanköynnöstä, tällaista, ei sitä perinteistä:
Erikoisen ja herkän näköinen kasvi. Pitäisi viihtyä hieman paahteisessakin paikassa.
Partsipuutarhurin tarinoita pihalta, parvekkeelta, poluilta ja pientareilta. Retkeilyä, mökkeilyä, ulkoilmaelämää, parvekepuutarhurointia, koiria ja tätiratsastusta!
keskiviikko 14. maaliskuuta 2012
lauantai 10. maaliskuuta 2012
Viiniköynnös parvekkeelle ja muita taimitilauksia
Eilen toteutin monen vuoden haaveeni viiniköynnöksestä parvekkeella.
Joka kevät olen sen meinannut ostaa, mutta vasta eilen laitoin Viherpeukaloille tilauksen vetämään.
Lajike on Zilga ja esittely Viherpeukaloiden sivuilla toteaa näin: "Voimakas- ja reheväkasvuisen viiniköynnös ´Zilgan´ sinisten hedelmien herkullinen maku muistuttaa mustikkaa. Se kasvaa parhaiten aurinkoisella ja lämpimällä eteläseinustalla. Viiniköynnös sopii istutettavaksi niin pihalle, kasvihuoneeseen kuin ruukkuunkin, jolloin kasvatus onnistuu myös parvekkeella. Köynnös ei tuota satoa ensimmäisenä kesänä, mutta ilahduttaa kasvattajaansa kauniilla syysvärillään. Talvehtineista rungoista lähtevä kasvusto alkaa muodostaa hedelmiä n. 3-4-vuotiaana. ´Zilga´ on talvenkestävä vyöhykkeillä I-V. Toimituskorkeus 60-65 cm."
Parvekkeella talvetuksessa on tietysti omat niksinsä ja saapa nähdä, viihtyykö tuo. Mutta sitähän ei tiedä, ennen kuin kokeilee!
Kuten sanottua, tänä vuonna keskityn kukkien kasvatukseen, mutta eihän ilman tomaatteja voi olla. Koska ikkunalautani tila on rajallinen, niin tilasin nyt ensimmäistä kertaa valmiit taimet pensastomaatti Totemia.
Osallistuin myös Viherpeukaloiden kilpailuun, joten viiniköynnöksen ja tomaatintaimien ohessa sain valita ilmaiset taimet muutamasta vaihtoehdosta. Itse valitsin tämän akileija Crimson Starin. Vien ne kesällä mökillemme uuteen kukkapenkkiini. Lajikkeen pitäisi olla kuivuutta sietävä, erittäin kestävä ja se kylväytyy itsekseen, ellei siemenkotia leikata.
Ja tässä kuva siitä uudesta kukkapenkistä.
Rakensin tuollaisen tötterönmuotoisen penkin iänkaikkisen vanhan norjanangervon ja vuorenkilpipehkun ympärille. Niiden poiskaivaminen olisi ollut liiallisen urakan takana ja koska mökki on saaressa, ei sinne saa edes konetta sellaista puuhaa varten.
Tässä kuvassa penkki on vielä vaiheessa: olen ajanut siihen puoliksi maatunutta kompostia ja mullat vielä puuttuvat tässä vaiheessa. Pituutta penkillä on yli viisi metriä ja sitä on helppo jatkaa joka suuntaan.
Joka kevät olen sen meinannut ostaa, mutta vasta eilen laitoin Viherpeukaloille tilauksen vetämään.
Lajike on Zilga ja esittely Viherpeukaloiden sivuilla toteaa näin: "Voimakas- ja reheväkasvuisen viiniköynnös ´Zilgan´ sinisten hedelmien herkullinen maku muistuttaa mustikkaa. Se kasvaa parhaiten aurinkoisella ja lämpimällä eteläseinustalla. Viiniköynnös sopii istutettavaksi niin pihalle, kasvihuoneeseen kuin ruukkuunkin, jolloin kasvatus onnistuu myös parvekkeella. Köynnös ei tuota satoa ensimmäisenä kesänä, mutta ilahduttaa kasvattajaansa kauniilla syysvärillään. Talvehtineista rungoista lähtevä kasvusto alkaa muodostaa hedelmiä n. 3-4-vuotiaana. ´Zilga´ on talvenkestävä vyöhykkeillä I-V. Toimituskorkeus 60-65 cm."
Parvekkeella talvetuksessa on tietysti omat niksinsä ja saapa nähdä, viihtyykö tuo. Mutta sitähän ei tiedä, ennen kuin kokeilee!
Kuten sanottua, tänä vuonna keskityn kukkien kasvatukseen, mutta eihän ilman tomaatteja voi olla. Koska ikkunalautani tila on rajallinen, niin tilasin nyt ensimmäistä kertaa valmiit taimet pensastomaatti Totemia.
Osallistuin myös Viherpeukaloiden kilpailuun, joten viiniköynnöksen ja tomaatintaimien ohessa sain valita ilmaiset taimet muutamasta vaihtoehdosta. Itse valitsin tämän akileija Crimson Starin. Vien ne kesällä mökillemme uuteen kukkapenkkiini. Lajikkeen pitäisi olla kuivuutta sietävä, erittäin kestävä ja se kylväytyy itsekseen, ellei siemenkotia leikata.
Ja tässä kuva siitä uudesta kukkapenkistä.
Rakensin tuollaisen tötterönmuotoisen penkin iänkaikkisen vanhan norjanangervon ja vuorenkilpipehkun ympärille. Niiden poiskaivaminen olisi ollut liiallisen urakan takana ja koska mökki on saaressa, ei sinne saa edes konetta sellaista puuhaa varten.
Tässä kuvassa penkki on vielä vaiheessa: olen ajanut siihen puoliksi maatunutta kompostia ja mullat vielä puuttuvat tässä vaiheessa. Pituutta penkillä on yli viisi metriä ja sitä on helppo jatkaa joka suuntaan.
perjantai 9. maaliskuuta 2012
Japaninhumalaa
Aiempina vuosina parvekkellani on ollut kelloköynnöstä ja köynnöskrassia seinien peittona.
Tänä vuonna kokeilen japaninhumalaa. Senhän pitäisi kasvaa vinhaa vauhtia, joten toivon saavani tästä luonnollisen varjostimen muuten vähän turhan paahteiselle parvekkeelle. Minullahan on siis länsiparveke, joka on muuten hyvä kasvupaikka, mutta jos viime kesien kaltaisia helleviikkoja pukkaa, ovat kasvit todella ahtaalla myöhäisestä iltapäivästä siihen asti kunnes aurinko laskee.
Tänä vuonna ajattelin keskittyä parvekkeellani enimmäkseen kukkiin. Ne ovatkin jääneet vähemmälle, kun vihannesvillitys vei mennessään. Kevään hienoimmat puutarhamessut ovat parin viikon päästä ja ajattelin oikein törsäillä kukkaostoksiin.
Japaninhumalan sekaan haluaisin jotain erittäin kukkeaa köynnöstä. Mustasilmäsusanna olisi hieno, mutta sen kasvattamisessa en ole onnistunut koskaan, vaikka sen ei pitäisi vaativa kasvi ollakaan.
Viime kesänä ostamani kärhö "Piilu" on talvehtinut parvekkeella ruukussaan. Näin komeasti se viime kesänä kukki.
Saapa nähdä, jaksaako kärhö talven jälkeen puskea itsensä ruukusta ulos. Talvisuojaus ei ole kovin kummoinen. Hieman turvetta ja moninkertainen harso päällä. Kokeilin kasvualustaa pahimpien pakkasten aikana, eikä se ainakaan ollut jäässä.
Tässä vielä viime kesän parvekenäkymiä. Etualalla iki-ihana soilikki, joka kukki koko kesän upeasti.
* * * * * *
Tilaa nyt Viherpiha erikoishintaan 4 numeroa 19,90!
Saat tilaajalahjaksi Kauneimmat puutarhat -kirjan.
Tänä vuonna kokeilen japaninhumalaa. Senhän pitäisi kasvaa vinhaa vauhtia, joten toivon saavani tästä luonnollisen varjostimen muuten vähän turhan paahteiselle parvekkeelle. Minullahan on siis länsiparveke, joka on muuten hyvä kasvupaikka, mutta jos viime kesien kaltaisia helleviikkoja pukkaa, ovat kasvit todella ahtaalla myöhäisestä iltapäivästä siihen asti kunnes aurinko laskee.
Tänä vuonna ajattelin keskittyä parvekkeellani enimmäkseen kukkiin. Ne ovatkin jääneet vähemmälle, kun vihannesvillitys vei mennessään. Kevään hienoimmat puutarhamessut ovat parin viikon päästä ja ajattelin oikein törsäillä kukkaostoksiin.
Japaninhumalan sekaan haluaisin jotain erittäin kukkeaa köynnöstä. Mustasilmäsusanna olisi hieno, mutta sen kasvattamisessa en ole onnistunut koskaan, vaikka sen ei pitäisi vaativa kasvi ollakaan.
Viime kesänä ostamani kärhö "Piilu" on talvehtinut parvekkeella ruukussaan. Näin komeasti se viime kesänä kukki.
Saapa nähdä, jaksaako kärhö talven jälkeen puskea itsensä ruukusta ulos. Talvisuojaus ei ole kovin kummoinen. Hieman turvetta ja moninkertainen harso päällä. Kokeilin kasvualustaa pahimpien pakkasten aikana, eikä se ainakaan ollut jäässä.
Tässä vielä viime kesän parvekenäkymiä. Etualalla iki-ihana soilikki, joka kukki koko kesän upeasti.
* * * * * *
Tilaa nyt Viherpiha erikoishintaan 4 numeroa 19,90!
Saat tilaajalahjaksi Kauneimmat puutarhat -kirjan.
torstai 16. helmikuuta 2012
Kevään puolelle
Jospa pikkuhiljaa heräisin talviuniltani ja ravistelisin tähän blogiinkin hieman eloa. Ja tietysti niitä koulukuulumisia: tänään oli linturetken vuoro. Tämä joutsenperhe ui Naantalin Ukko-Pekan sillan sulassa. Isä, äiti ja ylivuotinen poikanen - se ruma ankanpoikanen siis. :-)
Ensi viikolla on hiihtoloma ja se tietää puutarhakauden avaamista. Ensimmäisiä kylvöjä ja huonekasvien multien vaihtoa.
Hyvää alkavaa kevättä!
Ensi viikolla on hiihtoloma ja se tietää puutarhakauden avaamista. Ensimmäisiä kylvöjä ja huonekasvien multien vaihtoa.
Hyvää alkavaa kevättä!
torstai 6. lokakuuta 2011
Joskus oli elämä
Sain etätehtävän, joka vaati hieman maastohommia. Eilen tartuin kauniin sään kunniaksi toimeen ja lähdin maaseudulle tehtävääni toteuttamaan. Löysin tämän talon.
Autiotaloista minua ei pidä pois mikään. Elin suuren osan lapsuuttani pienessä puutalokaupungissa, jossa hylättyjä taloja riitti ja suurin sunnuntaihuvi olikin kierrellä kaverin kanssa kylillä ja käydä tyhjillään seisovissa rakennuksissa katselemassa paikkoja.
Joskus oli joulu.
Yhä ylös yrittää.
Joskus oli työt ja talon askareet.
Joskus oli emäntä ...
... ja pitkät heinäpoudat.
Hiljaista on blogissa pitänyt, mutta koulu on nielaissut täysin mukaansa. En parempaa olisi tähän saumaan voinut saada, kuin tämän opintovapaan! Reilu kuukausi on takana ja aika on mennyt hurjaa vauhtia. Jossain vaiheessa meno kuitenkin hidastuu ja palaan jälleen blogin varsinaiseen aiheeseen. Pian nimittäin kasvatellaan joulusipuleita!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
















