Luonto on paras muotoilija. Kaikki klisheet luonnon tarkoituksemukaisuudesta ja järjestyksestä pitävät paikkansa. Kaikkea on tarpeeksi ja mitään ei ole liikaa. Kaikella on paikkansa ja kaikki on oikealla paikallaan. Kuten kallio ja meri.
Tai halkeama kalliossa.
Tai kotilon kuori. Rytmiikkaa ja symmetriaa ilman suunnittelupöytiä ja brainstromeja, palavereja ja tulosvastuita.
Tai tanssiva rukolankukka ...
Tämän syvämietteisen postauksen tarkoituksen moni varmaankin arvaa: tämän viikon jälkeen meikäläisellä alkaa se oikea, pitkä kesäloma! :-)
6 kommenttia:
Aivan totta! Luonto on paras muotoilija maanpäällä, me vaan vähän autetaan joskus. :--)
No todellakin, Maija! Kävinkin blogissasi vierailulla ja olipa upeaa saippuaa, varsinkin prinsessasaippua!!!
Kiitosta vaan. ;) Sun blogi on myös upea!
Mä muistan jo lapsena ihmetelleeni meren (ja jääkauden) hiomia kallioita saaristossa. Sitä, kuinka sileitä ne on jalkapohjan alla, ja miten rantaviiva on luonnollisena aina kaunis ja sujuva.
Onneksi päästään nyttennä viikonloppuna merille... :)
Kiitosta, Maija! :-)
Tiia: Hyvää merimatkaa! Kateeksi vähän käy kun itse joudun vielä tämän viikonlopun tököttämään täällä kaupungin tukaluudessa ...
Intianminttu: lomamoodi on tosiaan vaikea vääntää päälle. Eka viikko menee aina puolisumussa, kun ei oikein tajua loman alkaneen. Hyvää lomanjatkoa myös sinulle!
Kaunista on. Silmiä hiveleviä kuvia olet ottanut.
Lähetä kommentti