torstai 21. huhtikuuta 2011

Hyvää kiirastorstain iltapäivää!

Möh-möh! Kesämökkimme sijaitsee poronhoitoalueen eteläosissa. Tokat liikkuvat hangen ja jään aikaan myös pihapiirissämme, mutta eivät onneksi viihdy kauaa, sillä saaresta on päästävä pois, ennen jäiden lähtöä. Mantereen puolella pienellä hillasuollani porot tekevät usein seuraa ja kerääntyvät rinkiin ihmettelemään omituista akkaa reppunsa ja kiulujensa kanssa.

Meillä on pitkä ajomatka kesäasunnolle, joten kesäisin vietämme täällä aikaamme viikkotolkulla. Toki käydään myös hiihtolomalla ja keväisin aina kurkien saapumisen aikaan. Tänä vuonna luonto oli järjestänyt paljon puuhaa: takametsässä pohjoisen puolella pääsee vielä hiihtämään järven yli tulimme suksilla. Talon etelärinne on kuitenkin jo aivan sula ja pihaakin pääsi pikkuisen ruopimaan.

Kuvassa on puolivalmisteinen perennapenkkini, joka koostuu sekä kivikosta että tavallisesta multapenkistä. Kivikossa kasvaa sellaisia lajeja, jotka viihtyvät näillä seuduin luonnossa muutenkin; tunturikohokkia, tunturipoimulehteä, matalaa kurjenpolvea ym. Multapenkissä on wanhan ajan perennoja; harmaamalvikkia, myskimalvaa ja maanpeittokasvina ahomansikkaa, joka tekee runsaasti hyvänmakuisia marjoja. Piristyksenä on lisäksi punapäivänkakkaraa. Tätä penkkiä on ensi kesänä tarkoitus laajentaa.

Viime kesänä jaoin taantuneen raparperikasvuston ja siirsin senkin talon eteläseinustalle. Sieltä sitä jo kurkistellaan!
Aamulla heräsin melkoiseen nakutukseen. Tikka kavereineen tekee selvää pihapiirin haavoista. Kun kävelin herättyäni huussille päin, hyppäsi teerikoppelo polulta sivuun ja pulputti kiukkuisesti. Ja kun tulin takaisin ja istuin hetkeksi kuistille, hyppivät myyrät pihakatajan alla niin että ropina kävi.

Tämä kelo sijaitsee rannassamme ja saaren fauna on rakentanut siitä vuosien saatossa kerrostalon. Olen bongannut kelosta ainakin tikan, paljon pikkulintuja, oravan ja milloin mitäkin porukkaa.

Ja tässä kuva talon pohjoispuolelta. Vanhan rakennuksen kivijalka/kellari, joka minulla olisi tarkoitus kaivaa esiin ja rakennella siihen jonkinlaista salaista puutarhaa.

Nyt puusavottaan ja saunaa lämmittämään ...

4 kommenttia:

elämäni matkat.... kirjoitti...

Mielenkiintoinen mökkiympäristö. Mä tykkään kovasti poroista, Lapinreissu on melkein pilalla jos en niihin törmää ;)

Partsipuutarhuri kirjoitti...

:-)
Kiitos kommentista! Kyllä tämä on ihana ja mielenkiintoinen paikka. Vaikka tämä saari on pieni - vain puolitoista hehtaaria - eläimistöä on runsaasti. Ei päivää, etteikö jotain uutta bongaisi. Nytkin piisamit puurtavat aivan tuossa saunarannassa avannolla. Ilmeisesti kalastelevat siinä. :-)

Tiia kirjoitti...

Kuulostaa kyllä ihan paratiisisaarelta! Kelpais itse kullekin... ;)

Ei sulla muuten täällä rannikolla olis tarvetta jättikurpitsan taimille? Äiti oli saanut kaikki 10 taimea lähtemään hyvin, pitää itse pari ja muutama olis vielä vailla kotia. Lajikkeesta ei ole tarkempaa käsitystä tällä hetkellä.

Partsipuutarhuri kirjoitti...

Tiia: voi että! Ottaisin kyllä mielelläni pari tainta! Laita vaikka meiliä os partsipuutarhuri@yahoo.com, niin sovitaan tarkemmin. :-)