maanantai 17. toukokuuta 2010

Hälsningar från Åland!

  

Reissu takana ja kerrassaan onnistunut matka olikin! Aurinko, lämpö, saaristo, meri ja tietenkin luonto pian kukkeimmillaan - eihän toki parempaa voi olla?

Tähän alkuun jatkankin perinneruokareseptien sarjaa ja esittelen Ahvenanmaan pannukakun, joka on maistuva ei-kevyt-kesäherkku. Ohje on lyhyt ja ytimekäs: tee tavallinen pannukakkutaikina (jossa kuitenkin munia 3-4 kpl) ja lisää joukkoon 3-4 dl kylmää riisi- tai mannapuuroa. Sekoita tasaiseksi, mausta kardemummalla ja paista uuninpellillä 220 asteessa 20-30 minuuttia.

Tarjoile kermavaahdon ja paksun luumukiisselin kanssa (perinteinen tyyli), tai oman maun mukaan. Jäätelökin käy hyvin!

Ja todellakin, kevät oli parhaimmillaan. Valkovuokot kukkivat Ahvenanmaalla yhtenä valtaisana merenä: jopa metsät olivat valkoista vuokkomattoa. Kuvaan ei sitä ihanuutta pysty vangitsemaan. Ja vuorostaan keltaiseksi niityt, haat ja laidunmaat värjäsivät mukulaleinikit, keltavuokot ja käenrieskat. Tulopäivänä koivut olivat vasta avaamassa hiirenkorvia, mutta yhdessä päivässä ja yössä vihertyi koko saaristo!





Ahvenanmaan lehtoniityiltä löytää myös harvinaisempia kukkijoita. Tässä alapuolella seljakämmekkä. Seljakämmekällä on kahdenvärisiä kukkia: toiset yksilöt ovat valkoisia ja toiset punaisia. Ilmeisesti tästä kasvi on saanut ruotsinkielisen nimensä "Adam och Eva". Tai nimen aiheena ovat olleet seljakämmekän toisiinsa kietoutuneet juurimukulat (alempi kuva: Wikipedia).



Mökkimme sijaitsi Saltvikin kunnassa, parikymmentä kilometriä Maarianhaminasta pohjoiseen. Mökkimiljöö oli kuin suoraan Astrid Lindgreniltä. Iltaisin oli ihana nukahtaa ja aamuisin herätä lintujen lauluun ja kamarin ikkunasta tulvivaan kevään tuoksuun.
  

Parin päivän aikana kiertelimme autoillen pääsaaren pohjoisesta etelään ja idästä länteen. Kävimme katsomassa Kastelholman linnan ja seikkailimme Maarianhaminan todella viehättävässä puutalopikkukaupungissa. Kiertelimme pikkukyliä ja ja ihastelimme paikallisten erinomaisen viehättäviä pihoja ja puutarhoja!

 Ja tietenkin suurin osa jäi vielä näkemättä ja kokemattakin. Ensi vuonna sama uusiksi samana ajankohtana. Se päätettiin jo nyt! :-)


Näkymä merelle Eckerön postitalon portilta.

2 kommenttia:

Tiia kirjoitti...

Affenanmaa on kyllä ihana, halusin nuorempana naida maarianhaminalaisen miehen ja muuttaa sinne asumaan. No, tossa toi umpiturkulainen mies sohvalla köllöttelee... :D

Ajeltiin tossa illemmalla kaverin luokse ja meidän palstapläntin ohi, nyt näytti siltä että ovat ehkäpä kääntäneet sen. Käyn huomenissa katsomassa paremmin...

(Ja sitten iskee paniikki että voi ei - mitä nyt tehdään :D)

Titta kirjoitti...

Oi vitsit Tiia, olisikohan meiänkin pelto jo käsitelty..? Tänä iltana olisi vuorossa katselmus, anoppilasta innokkaana keräsin jo nokkosiakin käytettä varten, ja sahailin lautoja tomaattien lämmönkeruu-seiniä varten. :D